maanantai 16. joulukuuta 2019

Astorin brunssi ja vuoden 2019 unelmakartta


Vuosi sitten marraskuun lopulla olin ystäväni kanssa kahvilla ja keskustelimme yhdessä haaveista ja unelmista, jotka taas tuntuivat putkahtelevan ajatuksiin. Kaikki pienet ja isot tavoitteet ja unelmat tuntuivat siitä huolimatta jotenkin etäisiltä. Ystäväni totesi, että ehkä on vain aika ruveta tekemään niitä asioita, joista on haaveillut. Haaveet ja unelmat toteutuisivat vain ehkä hieman eri tavalla, kuin olin ajatellut. 

Perhe, ystävä ja koti ovat minulle todella tärkeitä, ja koska ne olivat kaikki tavalla tai toisella kokeneet mullistuksia edellisen puolentoista vuoden aikana, tuntui vaikealta saada kiinni siitä, mistä minä todella unelmoin ja haaveilin. Niinpä päätin ensimmäisen kerran elämässäni tehdä unelmakartan, jotta saisin jäsenneltyä ajatuksiani. 


Tutkailin netistä vinkkejä ja valmiita unelmakarttaideoita, mutta koska kirjoittamalla on helpointa saada omat ajatukset järjestykseen, päädyin kuvallisen unelmakartan sijasta tekemään siitä nopean, ajatuskarttamaisen version.

Ensin mietin pitkään, mitä osa-alueita karttaani tulisi. Lopulta aika selkeästi siihen nousivat lapsi, perhe, ystävät, omat harrastukset, terveys, oma talous ja työ. Jokaiseen osa-alueeseen kirjasin muutaman asian, jotka ensimmäiseksi tulivat mieleeni. Ja nyt, vuoden lähentyessä loppuaan, on uskomatonta huomata, miten moni vuoden takaisen unelmakartan asioista on toteutunut. 



Lapsen kanssa olemme tavallisen arjen lisäksi lomailleet yhdessä, ja toiveena minulla oli, että hän pääsisi nauttimaan urheilusta ja oppimaan uusia taitoja. Hän pääsi laskettelukouluun Vuokatissa hiihtolomalla, ja uimataitoa harjoiteltiin jälleen kesällä uimakoulussa. 

Elokuussa lomailimme perheeni kanssa Rodoksella, ja syyslomalla olimme Sisiliassa, joten uimista on saanut harrastaa kotimaan vesien lisäksi ulkomaillakin. Lisäksi lapsella oli mahdollisuus aloittaa musiikkiharrastus tänä syksynä, tästäkin olen todella iloinen.



Perheen kanssa toivoin saavani yhteistä aikaa, ja tämän postauksen kuvat ovat meidän yhteiseltä brunssilta, jolla kävimme Hotelli Astorissa Vaasassa alkuvuodesta. Suosittelen kyllä lämpimästä kokeilemaan, ihania herkkuja oli tarjolla eikä kyllä nälkäisenä tarvinnut lähteä kotiin. 

Perheen yhteisten hetkien ja juhlien lisäksi erityisesti tämän vuoden lomat ovat varmasti jääneet meidän kaikkien mieleen. Heinäkuussa lomailimme siskoni perheen kanssa Naantalissa ja kuten jo mainitsin elokuussa olimme Rodoksella, joten olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä. 



Alkuvuodesta kävin ratsastustunneilla, kesällä nautin luonnosta ja syksyllä sienestin. Kolme listan viimeistä t:tä eli terveys, talous ja työ ovatkin sitten olleet pohdinnassa ja koetuksellakin aina välillä, ja luulenpa, että ensi vuoden unelmakarttaan ne nousevat enemmän esiin. Hyviä juttuja on kaikissa näissäkin ollut tämän vuoden aikana.

Tuo yksinkertainen vuoden takainen oivallus yhdistettynä omien voimavarojen palaamiseen on tehnyt tästä vuodesta aivan uskomattoman ihanan. Ehkä hyvä houkuttelee hyvää, ja onni houkuttelee onnea, mutta tämä on ollut joka tapauksessa mahtava vuosi! Ehkä pelkästään ajatusten tekeminen näkyväksi auttaa, sillä on hauska katsoa alkuperäistä ajatuskarttaa, ja huomata, miten moni asioista on toteutunutkaan. 



Minulla on vielä tallessa paperille rustaamani ajatuskartta. Siinä viimeisenä kohtana on parisuhde, ja kun kaikki muut kohdat olin miettinyt, jäi tähän jäljelle vain rivi kysymysmerkkejä. Hauskaa, miten kaikki ajatukset, unelmat ja haaveet ovat kuitenkin tänä vuonna saaneet sysäyksen johonkin suuntaan. Joten kyllä, minä aion tehdä vuoden vaihteessa unelmakartan vuodelle 2020. Ja tiedänpä jo monta asiaa, jotka siihen tulen kirjaamaan.

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Helppoa suolaista tarjottavaa

Meillä juhlittiin itsenäisyyspäivänä pojan 8v syntymäpäiviä lähisuvun ja kummien kanssa brunssiherkkujen parissa. Usein olen miettinyt jonkinlaisen teeman lastenjuhliin, joka on sitten jollain tavalla näkynyt koristeluissa ja tarjoiluissa. Tällä kertaa varsinaista teemaa ei ollut, mutta inspiraatiota suunnitteluun toi meidän lokakuinen Sisilian matkamme.

Kaikki brunssipöydän suolaiset olivat helppoja valmistaa ja nämä kaikki toimivat mielestäni  talven juhlissakin tarjoiluina glögin tai vaikka viininkin kanssa. Tässä siis muutava vinkki esimerkiksi illanistujaisia varten.


Brunssipöydän aloitti "bruschetta bar", vaikka oikeastaan meillä oli erilaisia leipiä ja croissantteja suolaisilla ja makeilla täytevaihdoehdoilla. Kokosin muutamasta juustosta, leikkeleistä sekä kasviksista ja hedelmistä pienen herkkutarjottimen, joka toimii kyllä sellaisenaankin vaikka erilaisten keksien kanssa. Vastaavia tarjottimia olen tehnyt ennenkin, kuten tämä parin vuoden takainen joulun napostelutarjotin


Valmiiksi tein tomaattipäällysteisiä bruschettaleipiä. Nämä ovat omia suosikkiherkkujani, mutta varsinkaan lapsivieraat eivät näistä innostuneet. Itselläni näistä tulee mieleen lapsuuden ruokailut Hilton-hotellissa, jossa näitä tarjoiltiin alkupalana. Tosin siellä myös täyte oli lämmin ja mausteinen.


Halusin brunssipöytään jotain suolaista piirakkaa, ja valmistin vihreän salaatin seuraksi helpon juustopiirakan, johon itse ihastuin kovasti. Käytin Mustaleima-raastetta täytteessä, ja se oli ihanan voimakas ja maukas juusto. Suolaisen pohjan ohjeen olen aiemmin kirjoittanut blogiin (täällä), mutta piirakan voi tehdä myös kaupan valmiista taikinasta.


Herkkutarjottimen lisäksi tein brunssipöytään vielä kaksi suolaista levitettä, joita meillä usein juhlissa syödään. Katkarapujen ystävälle helppo skagen -täyte, jota syötiin äitini leipoman saaristolaisleivän kanssa, ja Aura- juuston ystäville helppoa ruukkujuustoa, jossa Aura-muru sekoitetaan tuorejuuston joukkoon. Tämä on helposti levitettävissä erilaisten keksien tai vaikka piparkakun päälle. 


Luulen, että joitain näistä ideoista meillä nähdään joulun ajan tarjoiluissakin. Juustot kun erityisesti kuuluvat kyllä omiin jouluherkkuihini.

Maukas ja nopea juustopiirakka


Pohja
valmis suolainen ruispiirakka taikina
 tai 

Sulata pohjataikina tai valmista ohjeen mukaan.
Painele taikina voideltuun vuokaan,
 ja paista pohjaa 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Mustaleima-täyte
2 dl kermaa
4 munaa
200g Mustaleima-raastetta
valkopippuria

Riko haarukalla vatkaten munien rakenne.
 Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään.
Lisää haluamasi täytteet,
 ja jatka paistamista 200 asteessa 20-25 minuuttia.

Tarjoa haaleana vihreän salaatin ja balsamicokastikkeen tai viikunahillon kera.

sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Lempivuodenaikani joulu ♥

Hiljattain keskustelimme lempivuodenajoista, ja totesin, että pidän oikeastaan niistä kaikista. Ehdoton suosikkini on kuitenkin joulu, vaikkei se taida ihan vuodenaika ollakaan :) Kaipaan loppuvuodesta rauhaa, lämpöä ja läheisyyttä, ja niistä toivon kyllä tänä vuonnakin saavani nauttia. 



Pikkuhiljaa marraskuun pimeyden keskellä huomaan, että ajatukset alkavat suuntautua kohti joulua. Ei ehkä niinkään niihin muutamaan joulupäivään, vaan koko joulun aikaan. Muutamana viime vuotena jouluperinteet ja -tavat ovat saaneet kovasti kyytiä, vaikka aika perinteiseltä meidän jutut siltikin vaikuttaa. Isoin muutos aiempaan on tietenkin se, että lapsi on nyt minulla joulupäivän aamuun asti, ja lähtee sitten viettämään joulua isänsä kanssa. 

Aiemmassa postauksessa mietin jo vähän joululahjajuttuja, sillä mieluusti hankin lahjat ajoissa. Pojan synttärit osuvat lähelle itsenäisyyspäivää, ja minulla on tapana tehdä myös siivoukset valmiiksi siihen mennessä. Niinpä loppuaika joulukuusta kuluu siivouksen sijaan fiilistelyssä, ja tämä kyllä sopii minulle. Joulufiilistä löytyy monista eri tapahtumista, mutta monet niistä ovat niin täynnä ihmisiä, että huomaan enemmän ahdistuvani niistä, kuin nauttivani.

Tein kesäloman alussa bucket listin, ja oli hauska huomata, miten moni listan jutuista toteutui. Siitäpä sitten tuli ajatus tehdä vastaava joulukuulle, mutta vähän vähäeleisemmin. Tällaisia pieniä juttuja minä haaveilen tekeväni ennen joulua:

Joulufiilistelyn bucket list

- tee lapselle joulukalenteri
- askartele pakettikortit
- ripusta jouluvalot
- glögi-ilta ystävien kanssa
- piparkakkutalkoot
- jouluelokuvailta
-joululahjojen paketointia
- jouluvalojen bongauskävely

Näillä on toivottavastu hyvä lähteä sitten kohti joululomaa ♥ 

tiistai 19. marraskuuta 2019

Mausteista ja maukasta intialaista ruokaa Tallinnassa



Viime vuonna kävimme marraskuun lopussa siskojeni kanssa Tallinnassa päiväseltään. Tallinna oli jo kovin jouluinen, mutta tuolloin meidän pääasiallinen kohde ei kuitenkaan ollut joulutori, vaan intialainen ravintola Elevant. Viime vuoden kesällä Tallinnassa ollessamme emme lasten kanssa ehtineet ravintolaan, joten nyt meillä oli aikaa aivan rauhassa nauttia lounaasta. 


Elevant-ravintola löytyy vanhasta kaupungista, läheltä raatihuoneentoria osoitteesta Vene 5. Ravintolan ruokalistalla on todella kattava valikoima erilaisia intialaisia ruokia, mutta meillä on tapana pitäytyä tietyissä lempiruoissa. Tähän ravintolaan emme ole kyllästyneet, vaikka olemme käyneet siellä jo toistakymmentä vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti. Parempaa intialaista ruokaa olen saanut vain vähän yllättäen Pärnussa. 


Ehkä intialaisen ruoan mausteisuus tuo mieleeni joulun, sillä talviaikaan erityisesti haikailen täyteläisen mausteisia makuja. Elevantenissa suosittelen ehdottomasti tilaamaan ruoan seuraksi ihanaa mangolassia! Se on ensinnäkin todella hyvää ja toisekseen tasapainottaa hyvin mausteista ruokaa.



Useimmiten tilaamme ravintolassa kanaa, ja yleensä yksi annos on kanaa tikka masala -kastikkeessa, niin myös tällä kertaa. Toinen siskoni pitää kanasta kormakastikkeella ja kolmanneksi annokseksi valitsimme tällä kertaa tulisemman vindaloon, ja lihaksi valitsimme siihen lampaan. Ja kaikki annokset olivat taas niin hyviä, näitä täytyy kyllä kokeilla valmistaa kotonakin! 


Ruoan lisäkkeenä riisiä yleensä kuluu vähän, sillä ravintolan naan-leipä on todella herkullista. Tälläkin kertaa riisit jäivät melkein syömättä ja leipää pyysimme vielä lisää. Pelkästään näiden ruokien vuoksi voisin lähteä Tallinnaan, vaikka pidän kaupungista muutenkin paljon. Hyvä ruoka, parempi mieli -vai miten se menikään? 



perjantai 8. marraskuuta 2019

Jotain pehmeää, jotain tarpeellista, jotain toivottua -joululahjavinkkejä lapselle

Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *merkillä 

Oman lapsen syntymäpäivä osuu joulukuun alkuun, ja niinpä lahjatulva kuun aikana on melkoinen. Viime jouluna näin joulutoivelistan, jonka tosin on ehkä laatinut aikuinen. Ideana on että lapsi toivoo tai saa muutaman tarkoin valitun lahjan valtavan lahjavuoren sijaan. 

Melko minimalistinen joululahjalista 
lapselle

toivelelu
tarpeellinen asia (esimerkiksi urheiluväline)
pehmeä paketti
 kirja

Listaa voisi jatkaa esimerkiksi peli- ja elämyslahjalla tai vaikka jollain yhteisellä lahjalla tai tekemisellä. Tällä idealla lähdin kuitenkin miettimään viime jouluna lahjoja lapselle, joka toivoo kaikkea mitä mieleen tulee ja sitten muuttaa mielensä. Tosin hän saa toivomiaan lahjoja myös muilta perheenjäseniltä ja läheisiltä, eikä tässä ollut kaikki hänen saamansa lahjat.


Toiveleluna lapsella oli Minecraft-legot. Päädyin tähän settiin, koska siinä oli monia eri versioita, joita voisi lähteä rakentamaan. Tämä on ollut mieluisa lahja, ja legot ovat edelleen myös tämän vuoden lahjalistalla.


Jotain tarpeellista oli pussilakanasetti ja Marimekon pyyhkeet ja juomapullo. Nämä erityisesti liikuntaharrastuksiin ja liikkatunteja varten. Muumipussilakana taisi olla enemmän äidin mieleen kuin pojan :D


Vaatteet joululahjaksi ostin Tallinnan matkalta Zarasta. Poikani viihtyy rennoissa housuissa, jotka eivät saa kiristää yhtään, ja näissä oli hienot yksityiskohdat bonuksena.

Oman pojan ja muiden läheisten lasten paketteihin sujahti *kotimaisten kirjailijoiden kirjoja Adlibriksestä. Omalle pojalle ja samanikäiselle kummipojalle pakettiin sujahti *Pate-sarjan kirjoja. Nämä olivat ainakin omalle pojalle jo tuttuja, ja niiden huumori oli juuri sopivaa ekaluokkalaiselle. Nyt hän on lukenut kirjaa itsekseen, sillä tekstiä on juuri mukava määrä aloittavalle lukijalle. 


Siskontyttö oli viime joulun aikaan kakkosluokkalainen ja *Ella-kirjan ajattelin olevan hänelle sopivaa luettavaa. Parvelan kirjat ovat myös hauskoja, ja sopivat sekä itse luettavaksi että ääneen luettavaksi kirjaksi. Niitä on myös mukava lukea yhdessä vuorotellen aikuisen kanssa ääneen, koska luettavaa on jo enemmän.

Neljävuotiaan pakettiin *tilasin Adlibriksesta Siiri-sarjan kirjan. Siiri-kirjat ovat olleet oman poikani suosikkeja, ja niissä on hurmaavan tarinan lisäksi ihanan humoristinen kuvitus. Siirin joulukirja on edelleen pojan yksi suosikkikirjoja.

Onko Pate-, Ella- tai Siiri-kirjat teillä suosikkien joukossa? Ja millaisia muita kirjoja lapset teillä lukevat tai tykkäävät kuunnella?

perjantai 27. syyskuuta 2019

Aloitteleva sienestäjä ja hyviä vinkkejä



Retkeily, mestässä kuljeskelu ja erityisesti sienestys ovat helppoja tapoja irtaantua arjen kiireestä ja mieli väkisinkin rauhoittuu. Edellisessä postauksessa aiheena oli metsässä samoilun ja sienestyksen positiiviset vaikutukset omaan jaksamiseen ja mielialaan.

Voisin viettää metsässä tuntikaupalla aikaa, ja tutkiskella ympäristöä. Samalla tietenkin varmuus ja sienituntemus on vähän kehittynyt, vaikka hyvin varovaisesti vielä sieniä uskallan mukaani kelpuuttaa. Tässäpä siis muutama ajatus aloittelevalta sienestäjältä sinulle.


Lähde sienimetsälle kokeneen sienestäjän kanssa.
Saat hyviä vinkkejä niin paikan, sienilajien kuin käsittelynkin suhteen.

Opettele tunnistamaan muutamia sienilajeja kerrallaan.
Itse uskallan nyt kerätä rouskuja, tatteja ja suppilovahveroita. Ei kovin laaja lajikirjo, mutta näitä löytyy hyvin ja ovat monikäyttöisiä. 

Hyvät kengät ja vaatteet.
Metsässä on helppo kumartua ja tutkia sieniä ja puhdistaa sienet halutessaan valmiiksi, kun pääsee helposti liikkumaan ja kyykistymään. 

Sieniveitsi
Sienet on helppo puhdistaa ja siistiä metsässä.

 Muovipusseja tms. tarpeeksi eri sienilajeille.
Erilliset pussit ovat käteviä, koska silloin erilaisen käsittelyn tarvitsevat sienet ovat valmiiksi lajiteltuina. Ja hyvin ovat sienet säilyneet pusseissakin.

Ja tietenkin metsäreissulle tarpeeksi aikaa ja mahdollisesti kahvit mukaan 👌


Rouskut

Rouskut ryöpätään ilman kantta runsaassa vedessä, aika vaihtelee lajista riippuen. Ryöpätyt sienet huuhdellaan hyvin, ja säilötään suolaliemeen puhtaisiin lasipurkkeihin tai pakastetaan sopiviksi annoksiksi.

Jos rouskujen ryöppäys ei onnistu samana päivänä, 
säilyvät ne yön yli jääkaapissa runsaassa vedessä seuraavaan päivään.


Tatit
Itse haihdutan tateista veden pannulla, ja pakastan ne. 
Menevät näin pieneen tilaan.


Sienestyspäivän päätteeksi on hyvä idea varata kotiin laadukasta
 leipää tai pastaa herkutteluun!

Olisiko sinulla jotain helppoja vinkkejä sienestäjälle?


sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Erokriisi ja sieniunelmia


Puutarha ja luonto ovat aina olleet ihanan rauhoittavia elementtejä, mutta vuosi sitten kesän jälkeen huomasin taas nauttivani luonnossa olemisesta. Luulen, että erokriisi alkoi helpottaa, vaikka siihen menikin kauemmin, kuin olin etukäteen ajatellut. 



Sienestys on ollut haaveenani vuosikausia,mutta yksin metsässä kulkiessani tuntuu, että kaikki sienet, joihin törmäsin, olivat jotain myrkkysieniä. Metsäretkeily ei nyt kovin radikaalia eron jälkeistä toimintaa ole, mutta sitäkin hauskempaa. Viime syksynä pääsin sienimetsälle ystäväni kanssa, joka on sienestänyt enemmänkin.


Marjastan silloin tällöin, mutta sienestys, sen parissa aika vain hujahtaa. Kaksi tuntia menee tuossa tuokiossa, ja on ihanaa tutkia eteen tulevia sieniä. Tällä hetkellä uskallan kerätä tatteja ja rouskuja, ja suppilovahveroita, jos niihin törmää. 

Tänä syksynä oli ihana huomata, että sienestys tuottaa edelleen valtavasti iloa. Luulen, että viime syksyn metsäretket veivät ajatukset erosta lopullisesti eteenpäin ja aloin taas suunnitella omaa elämää. Hyvä sivusto erokriisistä on Väestöliitolla, suosittelen lukemaan, jos aihe on ajankohtainen. 

Itselläni tämä kulunut vuosi on ollut kyllä aivan huikea, joitain ajatuksia kirjoitin aiemmin Mun vuosi-postaukseen. 

Ja metsäretkeily, sitä en voi kun suositella kaikille! ♥



torstai 19. syyskuuta 2019

Pilkullista kermaa ja kirsikkahilloa



Syksyn satokausi on ollut elo- ja syyskuun parhaimmillaan. Omaa puutarhaa ei ole, mutta onneksi tuoreita kasviksia saa käsiin helposti kaupan lisäksi lähisuvun puutarhoista ja metsästä. Suklaakirsikat olivat kypsyneet muutama viikko sitten, ja keräilin niitä itselleni mukaan, kun kävin vanhempieni luona. Osa syötiin tuoreeltaan, ja muutamasta desistä tein pikaisesti hillon tähän kääretorttuun. Kerman joukkoon lisäsin Oreo-muruja, jotka tuovat mielestäni sekä rakennetta että makeutta. Ja samalla tietenkin hauskasti tekevät kermavaahdosta pilkullista.


Olen kokeillut muutamaa browniereseptiä, joihin on käytetty kirsikkaa, mutta ne eivät ole vetäneet vertoja perinteiselle Schwartzwaldin kakulle. Siispä nyt kokeiluun pääsi Maku-lehden resepti muutamalla muutoksella. Lopputulos oli kyllä ihanan makea ja samalla kuitenkin raikkaan kirpeä.


  • Kääretorttupohja
  • munaa
  • 1,75 dl sokeria 
  • 1 dl mantelijauhoa
  • 3/4 dl perunajauhoja
  • 2 rkl kaakaojauhetta
  • 1,5 tl leivinjauhetta

  • Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat jauheet keskenään, ja nostele varovasti munasokerivaahtoon. Paista 225 -asteisessa uunissa 8-10 minuuttia.Kumoa pohja leivinpaperin päälle, jolle olet ripotellut sokeria. Irrota paistopaperi varovasti. 

  • Täyte
  • 6 kpl Oreo-keksejä
  • 2dl kermaa
  • 2dl kirsikkahilloa

  • Vaahdota kerma, ja murusta joukkoon keksit. Levitä kääretorttupohjalle ensin hilloa ja sitten  reilu puolet kermasta. Kääri varovasti rullalle, ja nosta jääkaappiin tekeytymään.

  • Levitä kääretortun pintaan loput kermasta ja koristele haluamallasi tavalla. Minä tein tummasta suklaasta ohuita suklaalehtisiä ja lisäsin päälle suklaaseen kastettuja, tuoreita kirsikoita.


tiistai 23. heinäkuuta 2019

Herkullinen geishajäädykekakku


Tänä vuonna vanhempani ja sisko perheineen kävivät syömässä meillä syntymäpäiväni aikoihin. Päätin, että mansikkakakun lisäksi teen kahvipöytään suklaajuustokakun, sillä minulla oli kaapissa valmiina suklaata. Halusin tehdä kakut valmiiksi etukäteen, ja päädyin ihanaan ohjeeseen, jolla tehdyllä kakulla olemme herkutelleet ystäviemme kanssa jo lakkiaisvuonnamme, muutama vuosi sitten.


Tein pakastimeen valmiiksi kaksi kakkua, toisen tummalla suklaalla ja toiseen käytin geisha-konvehteja. Toinen kakuista odotti pakkasessa vielä kesäjuhlia, joita vietimme ystävieni kanssa viikkoa myöhemmin. Molemmat kakut olivat herkullisia, mutta tuo geishakakku oli kyllä aivan ihanaa, vaikka itse omia kakkuja nyt kehunkin. Kakku ei muistuta varsinaisesti juustokakkua, vaan enemmänkin ihanan suussasulavaa jäätelöä. Kakku kuitenkin säilyttää sulaessaan hyvin muotonsa, ja sopii siksi mainiosti kesäjuhlien tarjottavaksi.


Söimme ensin yhdessä tortilloita nyhtökanalla ja jauhelihatäytteellä, ja oli ihanaa, kun kerrankin oli ruoka, jota myös kaikki lapset söivät. Ruoan jälkeen kahden kakun tuhoaminen ei aivan meidän porukalta onnistunut, vaikka kovasti yritettiinkin. Koristeeksi kahvipöytään hain niittykukkia, jotka asettelin muutamaan lasipurkkiin. Siskontyttö kattoi pöydän, ja teki kekseistä ja donitseista herkkuvadin. 

Ohjeita tähän herkulliseen juustokakkuun löytyy netistä useita, esimerkiksi täältä. Tumman suklaan tilalta tähän voisi kokeilla montaa muutakin suklaata oman maun mukaan.

Jäädytetty geishakakku
(Nina Lincolnin jäädytetty suklaakakku)

pohja
9 digestive-keksiä
35g voita

täyte
200g geishasuklaata
200g maustamatonta tuorejuustoa
1,75dl sokeria
1tl vaniljasokeria
2 kananmunan valkuaista
2 kananmunan keltuaista
2,5dl vispikermaa

koristeluun esimerkiksi 
marjoja, keksejä, karkkeja, 
pieniä marenkeja

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, ja leikkaa vuoan reunoille leivinpaperista suikale. Suikale pysyy paikoillaan ennen täytteen lisäämistä esimerkiksi pyykkipoikien avulla. 

Hienonna keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos irtopohjavuokaan.

Sulata suklaa varovasti vesihauteessa. Sekoita tuorejuustoon puolet sokerista sekä vaniljasokeri. Lisää seokseen keltuaiset sekä jäähtynyt suklaasula.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vähitellen loppu sokeri samalla koko ajan vatkaten. Vatkaa, kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Yhdistä valkuaisvaahto varovasti käännellen täytteeseen.


Vaahdota kerma, ja lisää se täytteen joukkoon. Kaada täyte irtopohjavuokaan, ja peitä vuoka kelmulla tai foliolla. Jäädytä pakastimessa vähintään yön yli.

Ota kakku pakastimesta sulamaan noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Lisää päälle koristeet. 


keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Mun vuosi


Kaksi vuotta sitten kesällä tein yhden elämäni parhaimmista reissuista, kun pääsin Islantiin. Muutama viikko sen jälkeen koko silloinen elämä muutti muotoaan eron myötä. Omakotitalo ja puutarha vaihtuivat kerrostaloasumiseen, ja vanhempana piti opetella vuoroviikkoäidin rooliin. Samalla myös monet perinteet ja tavat muuttuivat, kuten esimerkiksi juhannuksen vietto exän perheen mökillä.

Puolisen vuotta eron jälkeen sain siskoltani lahjaksi Hyvän mielen -tehtäväkirjan. Kirjan tehtävien tekeminen vaati kuitenkin energiaa, jota minulla vielä tuolloin ei ollut. Loppuvuodesta kävin monta hyvää keskustelua ihanien ystävieni kanssa, ja tuntui, että olen valmis työskentelemään kohti niitä unelmia, joita minulla on, ja tarttumaan annettuihin haasteisiin. Olen kokeillut täytellä tuota ihanaa kirjaakin, ja huomaan, että osaan taas jo haaveilla. Arki tuntuu merkitykselliseltä, ja olen taas onnellinen. Ei mikään pieni asia.


Alkuvuodesta aloitin ratsastuksen ja talvilomalla kävin pojan kanssa Vuokatissa, molemmat pitkäaikaisia haaveita. Tälle kesälle tekemäni bucket list -toimii hyvin, ja päivät täyttyvät ihanista asioista, arkea unohtamatta. On ihanaa, kun tuntuu, että omat ajatukset selkiintyvät jatkuvasti, ja pieniä onnen hetkiä löytyy sieltä sun täältä. Tää on mun vuosi!

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Syreenisokeria ja herkulliset cookiet vaikka mökkituliaiseksi


Villiyrttien kerääminen on ollut satunnainen mielenkiinnonkohteeni, kun minulla oli oma puutarha. Syötäväksi kelpaavia kasveja oli helppo poimia oman puutarhan lähettyviltä, ja erityisesti nokkonen ja kuusenkerkät olivat mukava lisä ruoanlaittoon. Nyt omia kuusia, joista luvan kanssa kerkkiä saisi kerätä, ei ole, ja nokkostakin täytyy lähteä aina hakemaan erikseen. Mutta kyllähän kasvien kerääminen hauskaa puuhaa on, ja keväällä kävimmekin ystävän kanssa hortoilemassa yhdessä.



Ystäväni oli sitten innostunut myös syreeninkukista, ja laittoi kuvaa, kun oli tekemässä niistä siirappia. Hänen blogistaan löydät kuvia ja ideoita syreeninkukkien muuhunkin käyttöön. Ideat näyttivät niin kivoilta, että kun vastaan tuli mahdollisuus poimia syreenin kukintoja, nappasin pari mukaani, ja kokeilin ensimmäisen kerran tehdä syreenisokeria. 

Netistä löytyi monenlaisia ohjeita, eikä yhtä oikeaa tapaa varmasti ole. Pääasia, että kukkien kosteus pääsee haihtumaan rauhassa. Toisissa ohjeissa sanotaan, että tätä pitää odottaa pari viikkoa, toisissa sanotaan sokerin olevan käyttövalmista jo seuraavana päivänä. 


Syreenisokeri

2dl sokeria
2dl syreenin kukintoja

Huuhtelin omat kukintoni, ja annoin niiden kuivahtaa. Sen jälkeen levitin kukinnot laakealle vadille, ja kaadoin päälle sokerin. Sekoittelin muutamia kertoja sokeria maustumisen aikana, ettei joukkoon tulisi paakkuja. Kukinnot näyttivät kuivuvan hyvin. Tosin violetit kukat muuttuivat melko ruskeiksi. Tuoksu kuitenkin tässä kukkasokerissa on aivan mahtava.


Syreenisokeri voisi olla mukava tuliainen sellaisenaan vaikka nyt juhannukseksi, jos lähtee vierailemaan sukulaisten tai ystävien luo. Itse ajattelin kokeilla paistaa joku päivä lättyjä, ja nauttia sokeria niiden kanssa. Syreenisokeri on yhtä helppo mökkituliainen vaikka juhannuksena, kuin muutama vuosi sitten tekemäni gluteeniton siemennäkkäri


Siemennäkkärin idealla purkkiin voisi kasata valmiiksi vaikka cookieaineet, ja käyttää sokerin sijaan juurikin tuota syreenisokeria. Me kokeilimme leipoa syreeni-valkosuklaacookiet, cookieataikinaan käytin tätä ohjetta. Kekseistä tuli todella maukkaita ja ihanan sitkeitä.


Tavallisen sokerin sijaan käytin taikinassa syreenisokeria, ja suklaana valkosuklaata. Cookiet olivat hyviä, mutta eivät nyt maultaan erityisen kukkaisia. Yllättäen valkosuklaan maku korostui, joten ihan hyvä pari oli suklaa ja syreenisokeri. Ja hauska kokeilu, onhan kukkasia mukavaa syödä.