Mun vuosi

Kaksi vuotta sitten kesällä tein yhden elämäni parhaimmista reissuista, kun pääsin Islantiin. Muutama viikko sen jälkeen koko silloinen elämä muutti muotoaan eron myötä. Omakotitalo ja puutarha vaihtuivat kerrostaloasumiseen, ja vanhempana piti opetella vuoroviikkoäidin rooliin. Samalla myös monet perinteet ja tavat muuttuivat, kuten esimerkiksi juhannuksen vietto exän perheen mökillä.

Puolisen vuotta eron jälkeen sain siskoltani lahjaksi Hyvän mielen -tehtäväkirjan. Kirjan tehtävien tekeminen vaati kuitenkin energiaa, jota minulla vielä tuolloin ei ollut. Loppuvuodesta kävin monta hyvää keskustelua ihanien ystävieni kanssa, ja tuntui, että olen valmis työskentelemään kohti niitä unelmia, joita minulla on, ja tarttumaan annettuihin haasteisiin. Olen kokeillut täytellä tuota ihanaa kirjaakin, ja huomaan, että osaan taas jo haaveilla. Arki tuntuu merkitykselliseltä, ja olen taas onnellinen. Ei mikään pieni asia.

Alkuvuodesta aloitin ratsastuksen ja talvilomalla kävin pojan kanssa Vuokatissa, molemmat pitkäaikaisia haaveita. Tälle kesälle tekemäni bucket list -toimii hyvin, ja päivät täyttyvät ihanista asioista, arkea unohtamatta. On ihanaa, kun tuntuu, että omat ajatukset selkiintyvät jatkuvasti, ja pieniä onnen hetkiä löytyy sieltä sun täältä. Tää on mun vuosi!