Herkullinen geishajäädykekakku

Tänä vuonna vanhempani ja sisko perheineen kävivät syömässä meillä syntymäpäiväni aikoihin. Päätin, että mansikkakakun lisäksi teen kahvipöytään suklaajuustokakun, sillä minulla oli kaapissa valmiina suklaata. Halusin tehdä kakut valmiiksi etukäteen, ja päädyin ihanaan ohjeeseen, jolla tehdyllä kakulla olemme herkutelleet ystäviemme kanssa jo lakkiaisvuonnamme, muutama vuosi sitten.

Tein pakastimeen valmiiksi kaksi kakkua, toisen tummalla suklaalla ja toiseen käytin geisha-konvehteja. Toinen kakuista odotti pakkasessa vielä kesäjuhlia, joita vietimme ystävieni kanssa viikkoa myöhemmin. Molemmat kakut olivat herkullisia, mutta tuo geishakakku oli kyllä aivan ihanaa, vaikka itse omia kakkuja nyt kehunkin. Kakku ei muistuta varsinaisesti juustokakkua, vaan enemmänkin ihanan suussasulavaa jäätelöä. Kakku kuitenkin säilyttää sulaessaan hyvin muotonsa, ja sopii siksi mainiosti kesäjuhlien tarjottavaksi.

Söimme ensin yhdessä tortilloita nyhtökanalla ja jauhelihatäytteellä, ja oli ihanaa, kun kerrankin oli ruoka, jota myös kaikki lapset söivät. Ruoan jälkeen kahden kakun tuhoaminen ei aivan meidän porukalta onnistunut, vaikka kovasti yritettiinkin. Koristeeksi kahvipöytään hain niittykukkia, jotka asettelin muutamaan lasipurkkiin. Siskontyttö kattoi pöydän, ja teki kekseistä ja donitseista herkkuvadin. 

Ohjeita tähän herkulliseen juustokakkuun löytyy netistä useita, esimerkiksi täältä. Tumman suklaan tilalta tähän voisi kokeilla montaa muutakin suklaata oman maun mukaan.

Jäädytetty geishakakku

(Nina Lincolnin jäädytetty suklaakakku)

pohja

9 digestive-keksiä

35g voita

täyte

200g geishasuklaata

200g maustamatonta tuorejuustoa

1,75dl sokeria

1tl vaniljasokeria

2 kananmunan valkuaista

2 kananmunan keltuaista

2,5dl vispikermaa

koristeluun esimerkiksi 

marjoja, keksejä, karkkeja, 

pieniä marenkeja

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, ja leikkaa vuoan reunoille leivinpaperista suikale. Suikale pysyy paikoillaan ennen täytteen lisäämistä esimerkiksi pyykkipoikien avulla. 

Hienonna keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos irtopohjavuokaan.

Sulata suklaa varovasti vesihauteessa. Sekoita tuorejuustoon puolet sokerista sekä vaniljasokeri. Lisää seokseen keltuaiset sekä jäähtynyt suklaasula.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vähitellen loppu sokeri samalla koko ajan vatkaten. Vatkaa, kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää. Yhdistä valkuaisvaahto varovasti käännellen täytteeseen.

Vaahdota kerma, ja lisää se täytteen joukkoon. Kaada täyte irtopohjavuokaan, ja peitä vuoka kelmulla tai foliolla. Jäädytä pakastimessa vähintään yön yli.

Ota kakku pakastimesta sulamaan noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Lisää päälle koristeet. 

Mun vuosi

Kaksi vuotta sitten kesällä tein yhden elämäni parhaimmista reissuista, kun pääsin Islantiin. Muutama viikko sen jälkeen koko silloinen elämä muutti muotoaan eron myötä. Omakotitalo ja puutarha vaihtuivat kerrostaloasumiseen, ja vanhempana piti opetella vuoroviikkoäidin rooliin. Samalla myös monet perinteet ja tavat muuttuivat, kuten esimerkiksi juhannuksen vietto exän perheen mökillä.

Puolisen vuotta eron jälkeen sain siskoltani lahjaksi Hyvän mielen -tehtäväkirjan. Kirjan tehtävien tekeminen vaati kuitenkin energiaa, jota minulla vielä tuolloin ei ollut. Loppuvuodesta kävin monta hyvää keskustelua ihanien ystävieni kanssa, ja tuntui, että olen valmis työskentelemään kohti niitä unelmia, joita minulla on, ja tarttumaan annettuihin haasteisiin. Olen kokeillut täytellä tuota ihanaa kirjaakin, ja huomaan, että osaan taas jo haaveilla. Arki tuntuu merkitykselliseltä, ja olen taas onnellinen. Ei mikään pieni asia.

Alkuvuodesta aloitin ratsastuksen ja talvilomalla kävin pojan kanssa Vuokatissa, molemmat pitkäaikaisia haaveita. Tälle kesälle tekemäni bucket list -toimii hyvin, ja päivät täyttyvät ihanista asioista, arkea unohtamatta. On ihanaa, kun tuntuu, että omat ajatukset selkiintyvät jatkuvasti, ja pieniä onnen hetkiä löytyy sieltä sun täältä. Tää on mun vuosi!

Syreenisokeria ja herkulliset cookiet vaikka mökkituliaiseksi

Villiyrttien kerääminen on ollut satunnainen mielenkiinnonkohteeni, kun minulla oli oma puutarha. Syötäväksi kelpaavia kasveja oli helppo poimia oman puutarhan lähettyviltä, ja erityisesti nokkonen ja kuusenkerkät olivat mukava lisä ruoanlaittoon. Nyt omia kuusia, joista luvan kanssa kerkkiä saisi kerätä, ei ole, ja nokkostakin täytyy lähteä aina hakemaan erikseen. Mutta kyllähän kasvien kerääminen hauskaa puuhaa on, ja keväällä kävimmekin ystävän kanssa hortoilemassa yhdessä.

Ystäväni oli sitten innostunut myös syreeninkukista, ja laittoi kuvaa, kun oli tekemässä niistä siirappia. Hänen blogistaan löydät kuvia ja ideoita syreeninkukkien muuhunkin käyttöön. Ideat näyttivät niin kivoilta, että kun vastaan tuli mahdollisuus poimia syreenin kukintoja, nappasin pari mukaani, ja kokeilin ensimmäisen kerran tehdä syreenisokeria. 

Netistä löytyi monenlaisia ohjeita, eikä yhtä oikeaa tapaa varmasti ole. Pääasia, että kukkien kosteus pääsee haihtumaan rauhassa. Toisissa ohjeissa sanotaan, että tätä pitää odottaa pari viikkoa, toisissa sanotaan sokerin olevan käyttövalmista jo seuraavana päivänä. 

Syreenisokeri

2dl sokeria

2dl syreenin kukintoja

Huuhtelin omat kukintoni, ja annoin niiden kuivahtaa. Sen jälkeen levitin kukinnot laakealle vadille, ja kaadoin päälle sokerin. Sekoittelin muutamia kertoja sokeria maustumisen aikana, ettei joukkoon tulisi paakkuja. Kukinnot näyttivät kuivuvan hyvin. Tosin violetit kukat muuttuivat melko ruskeiksi. Tuoksu kuitenkin tässä kukkasokerissa on aivan mahtava.

Syreenisokeri voisi olla mukava tuliainen sellaisenaan vaikka nyt juhannukseksi, jos lähtee vierailemaan sukulaisten tai ystävien luo. Itse ajattelin kokeilla paistaa joku päivä lättyjä, ja nauttia sokeria niiden kanssa. Syreenisokeri on yhtä helppo mökkituliainen vaikka juhannuksena, kuin muutama vuosi sitten tekemäni gluteeniton siemennäkkäri. 

Siemennäkkärin idealla purkkiin voisi kasata valmiiksi vaikka cookieaineet, ja käyttää sokerin sijaan juurikin tuota syreenisokeria. Me kokeilimme leipoa syreeni-valkosuklaacookiet, cookieataikinaan käytin tätä ohjetta. Kekseistä tuli todella maukkaita ja ihanan sitkeitä.

Tavallisen sokerin sijaan käytin taikinassa syreenisokeria, ja suklaana valkosuklaata. Cookiet olivat hyviä, mutta eivät nyt maultaan erityisen kukkaisia. Yllättäen valkosuklaan maku korostui, joten ihan hyvä pari oli suklaa ja syreenisokeri. Ja hauska kokeilu, onhan kukkasia mukavaa syödä.

   

Kesälomalla - mun bucket list

Kesäloma tässä taloudessa alkaa peruskoulujen päättyessä, ja lomasuunnitelmat jakaantuu aina pitkälle ajalle. Tänä vuonna lapsi oli aloittanut koulussa tekemään kesälomalistaa, ja täydennettiin se kotona valmiiksi. Siitä kuva löytyy instasta, jos haluat käydä kurkkaamassa. Pojan inspiroimana tein omaakin listaa, mutta tämä mun lista on sellainen fiilistelylista, ei siis mikään nämä täytyy saada tehtyä kesällä-tyyppinen listaus.

Kesällä on muutamia juttuja jo sovittuna ja niiden lisäksi sitten tältä listalta voi vaikka poimia jotain mukavaa tekemistä. Osa näistä jutuista on sellaisia, että tehdään niitä yhdessä pojan kanssa, mutta tarkoitus on toteuttaa myös pojan listalta mahdollisimman monta juttua. Juhannusviikolla lähdetään siskojen kanssa Helsinkiin katsomaan Musea ja piipahdetaan Tallinnassa. Heinäkuussa olisi tarkoitus tehdä road trip Naantaliin, ja loppukuusta lähdetään perheen kanssa juhlimaan Rodokselle mun isän synttäreitä.

Toukokuun aikana ja tällä ekalla lomaviikolla listalta on toteutuneet jo seuraavat:

road trip, villivihannesten kerääminen, piknik, lautapelien pelaaminen, paljain jaloin hiekalla käveleminen, rauhallinen aamukahvihetki ulkona

Nämä on varmaan sellaisia, että toistuvat kesän aikana, mutta tämä loppukevät on kyllä ollut täynnä ihania hetkiä ystävien kanssa.

grillibileet

Tämä toteutuu lasten kanssa toivottavasti tänään, ja toivottavasti monta kertaa vielä tänä kesänä. Mulla ei oo omaa grilliä, ja rakastan grillattua kesäruokaa, joten kutsuja grillin ääreen otetaan vastaan.

aloita muovin ja pahvin kierrätys
Meillä ei taloyhtiössä ole vielä näille omia keräysastioita, joten täytyy keksiä, miten täällä pienessä kaksiossa kierrätys järjestyy parhaiten.

festarit

konsertti

Ollaan menossa Vaasa Festivaleille, joka järjestetään heinäkuun lopussa. Mutta olis kiva päästä jonnekin muuallekin nauttimaan hyvästä musiikista ja seurasta, joten tämä on vähän työn alla.

maailmanpyörä

taidenäyttely

Näitä vois kokeilla toteuttaa juhannusviikon reissulla Helsinkiin.

poimi mansikoita

parvekeviljelyä

marjaretki

tee jäätelöä

Luulen, että tänä vuonna parvekeviljely rajautuu yrtteihin, mutta onneksi mulla on mahdollisuus nauttia toisten kasvimaiden sadosta.

pyöräretki, vaellus

lue 20 kirjaa

tee käsityö

24h ilman nettiä ja somea

Pyöräretki ja vaellus on sellaisia, jotka toivoisin toteutuvan. Vaellukseen varmasti yhdistyisi osa näistä lopuista kesäfiilistelylistan kohdista:

näe auringonlasku

näe auringonnousu

istu iltaa nuotiolla

nuku teltassa tai ulkosalla

yöllinen uintiretki

Mutta nyt, nautitaan tästä auringosta ja lämmöstä. 
Hyvää viikonloppua!

Kampin Sandro ja brunssikokemus

Nuorempi siskoni asuu Helsingissä, ja käymme hänen luonaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Viime viikonloppuna kävimme hänen luonaan poikani kanssa, ja joulukuussa sen sijaan vietimme siskosten viikonloppua ilman lapsia, ja kävimme päiväseltään Tallinnassa nauttimassa joulutunnelmasta. Helsinkiin palattuamme kävimme herkuttelemassa Kampin Sandrossa, jonka brunssia olen halunnut kokeilla jo pidemmän aikaa.

Olimme paikalla juuri ennen aukeamista, vaikka olimme varanneet etukäteen pöydän. Muitakin brunssille tulijoita alkoi tulla paikalle, ja kun pääsimme pöytään niin ihmisiä oli jo jonoksi asti. Paikka oli nopeasti lähes täynnä, mutta silti noutopöydistä pääsi hakemaan ruokaa hyvin.

Sandron makumaailma  on muotoutunut Pohjois-Afrikkalaisen ja Lähi-Idän makujen ympärille. Noutopöydän suolainen osasto koostui erilaisista ruokaisista salaateista, tuoreista leivistä ja kastikkeista, sekä lämpimistä ruoista. 

Ruoka oli maukasta ja valikoima todella runsas, eli valinnanvaraa riitti. Omiksi suosikeiksi nousi erityisesti punajuurisalaatti ja ihanan rapeapintaiset falafelit. Erilaiset kylmät kastikkeet ovat lemppareitani, ja ne eivät pettäneet Sandrossakaan. Kauniin lisän brunssiin toivat astiat. Tarjoilupöydissä oli kaunista keramiikkaa, ja ruoka nautittiin ihanista emaliastioista.

Sandron jälkiruokapöytä oli myös todella upea, ja kaikkea ei vain enää jaksanut maistaa. Jaoimme siskoni kanssa kakkupaloja, jotta saimme maistettua mahdollisimman montaa erilaista herkkua.

Kakut olivat herkullisia, ja niitä olisi mieluusti syönyt enemmänkin. Tällä kertaa kuitenkin suolainen puoli tarjoiluista vei voiton, ja makumaailma oli ihanan runsas. Toivottavasti pääsen vielä testaamaan joku kerta ruokalistaakin, mutta ehdottomasti suosittelen kokeilemaan brunssia, jos siihen sinulle tarjoutuu mahdollisuus.

Tallinnan Pirita Top Spa lasten kanssa

Teimme heinäkuussa neljän päivän matkan siskoni ja hänen lastensa kanssa Viroon, tällä kertaa matkassa olimme me kaksi aikuista ja yhteensä neljä lasta. Serkukset ovat jo kokeneita Viron matkaajia, sillä kaksi vuotta sitten vietimme lomaa Pärnussa ja viime kesänä olimme Tallinnassa Viimsi Spa-hotellissa. Tänä vuonna kohteeksi valikoitui Pirita Top Spa, joka oli minulle aivan uusi hotelli. 

 

Lähdimme aamujunalla Vaasasta Helsinkiin, ja junamatka sujui hyvin. Otimme omat eväät junaan, ja aamupalaa syödessä osa junamatkasta menikin nopeasti. Kaikki lapset olivat pakanneet itse reppuihinsa puuhaa matkan ajaksi, ja junassa leikittiin välillä varsin äänekkäästikin Transformers ja My Little Pony-hahmoilla. 

Saavuimme Helsinkiin vähän ennen yhtätoista, ja päätimme ottaa matkalaukutkin tällä kertaa mukaan kaupungille. Onnistuimme valitsemaan lähtöpäiväksi saman päivän kun herrat Putin ja Trump olivat myös kaupungissa, ja emme olleet varmoja, miten se vaikuttaisi meidän liikkumiseen. Niinpä suuntasimme rautatieasemaa vastapäätä olevaan Tigeriin, jossa lapset saivat valita pienet lelut. Pojat ihastuivat limaeläimiin ja vanhin lapsista osti paketillisen sormuksia. Tigerista suuntasimme lounaalle Pizza Hutiin, jossa lounas hinnoitellaan lasten ikävuosien mukaan. Kaikki lapset söivätkin aivan kiitettävästi ruokaa.

Presidenttien vierailusta johtuen maanantaina raitiovaunuliikenne oli pysähdyksissä iltapäivään, joten aika pian lounaan jälkeen lähdimme kohti Länsiterminaalia. Matka sujui kyllä hyvin poikkeusjärjestelyistä huolimatta, ja meillä olikin reilusti aikaa odotella laivan lähtöä. 

Varasimme matkapaketin Tallinkin sivuilta. Maanantai-iltana lähdimme Silja Europalla Tallinnaan, ja laivassa meillä oli buffet-ruokailu jo 17.30. Ensimmäisen yön vietimme laivassa, ja aamulla kävimme syömässä aamiaisen seisovasta pöydästä. Laiva on vanha, mutta meidän perhehyttimme oli todella siisti. Sen sijaan kumpikaan ruokailu ei tehnyt vaikutusta, ja parasta illallisessa oli mielestäni jälkiruokapöydän juustot.

Tiistaiaamuna otimme Tallinan satamasta taksin, jolla menimme suoraan Pirita Top Spa -hotelliin. Hotelli on ulkopuolelta melko karun näköinen, ja tällä hetkellä sitä ympäröi isot työmaat. Kello oli vasta vähän vaille kymmenen, joten jätimme laukut säilytykseen ja nappasimme mukaan vain uikkarit. Kävelimme läheiseen kauppaan, ja ostimme lounaseväät. Suuntasimme Piritan rannalle, jossa vesi oli aivan uskomattoman lämmintä. Vietimme keskipäivän rannalla, ja iltapäivällä lähdimme kaupan kautta hotellille. 

Hotellihuoneissa pintoja on jossain vaiheessa uudistettu, ja huoneet olivat tilavat, siistit ja viihtyisät. Ainoastaan vuodesohva oli hieman nuhraantunut, mutta ennakkoluulottomasti lapset kuitenkin pyörivät sen vihreissä pehmusteissa. Parveke oli myös iso, mutta se oli kalustamaton.

Pihalämpötila oli koko matkan ajan reilusti yli 20 astetta, ja huoneissakin oli lämmintä. Onneksi ovi parvekkeelle oli helppo pitää auki osan päivästä. Varasimme matkan aamiaisella, joka tarjoiltiin 5. kerroksen ravintolassa. Huoneessa oli pieni jääkaappi, ja päivän muut ateriat haimme kaupasta. Pirita Top Span läheisyydessä on sekä Selver että Rimi-marketit, joista löytyy monipuolisesti elintarvikkeita ja perustaloustarvikkeita. Lapset söivät päivien aikana mm. karjanpiirakkaa, leipää, smoothieita ja mansikoita, minä herkuttelin kalatiskin valmiilla sushitarjottimilla. Ja hyvin maistui kaikille! Teimme siskoni kanssa myös tuliaisostokset näistä marketeista, ja saimme pakattua ne lähtiessä suoraan laukkuihin.

Nimestään huolimatta Pirita Top Spa ei ole kylpylähotelli, vaan allas on normaali uima-allas. Alemmassa kerroksessa on pienempi lastenallas, mutta sekin oli niin syvä, ettei lapsilla jalat yltäneet pohjaan. Kävelymatka Piritan rannalle oli kuitenkin lyhyt, ja niinpä kävimme molempina päivinä rannalla uimassa, keräämässä simpukankuoria ja leikkimässä. Jos enemmän toivoo kylpylätyylistä allasaluetta, Viimsi spa on hyvä vaihtoehto. Nyt kun hellettä oli kaikkina päivinä, Pirita Top Spassa lomapäivät sujuivat kyllä oikein hyvin. Alunperin ajattelimme lähteä jonain päivänä vanhaan kaupunkiin, mutta päädyimme kuitenkin pysyttelemään Piritassa.

Torstaina aamiaisen jälkeen matkasimme taksilla satamaan, ja jätimme laukut säilytykseen. Taksilla matkustaminen on lapsista aina hurjan hienoa. Tallinnassa käväisimme nauttimassa vähän välipalaa ja kaupoilla, ja seilasimme iltapäivällä Tallink Megastar-laivalla Suomenlahden yli. Rautatieasemalla saimme siskoltamme kassillisen junaevästä, ja illalla yhdeksän jälkeen olimme taas kotona Vaasassa. Matkustuspäivä oli pitkä, mutta hyvin lapsetkin jaksoivat pitkän päivän. 

Ruokaisa kana-caesarsalaattipitsa

Pohdiskelin eräänä päivänä meidän kesäruokavaliota ja päädyin tutkailemaan netissä valmiita viikon ruokaohjeita uusien ideoiden toivossa. Sain äidiltäni ihanan rapeaa salaattia suoraan kasvimaalta ja Hellapoliisi-sivustolla oli herkullisen kuuloinen salaattipitsan ohje (löydät alkuperäisen reseptin täältä), ja niinpä päätin kokeilla jotain samantyylistä. 

Meillä syödään itsetehtyä pitsaa yleensä muutaman kerran kuussa, sillä se on poikani suurta herkkua. Erityisesti hän rakastaa syödä pitsataikinaa ja tomaattipyrettä, jota käytämme kastikkeen sijasta useimmiten pitsassa. Mutta koska kesä ja helle, ei oikein huvittanutkaan ruveta tekemään taikinaa, ja päädyin yksinkertaiseen versioon: käytin pohjana pieniä tortillalättyjä. Ja olivat kyllä hyviä, ja helppoja syödä. Täytteeksi tein ruokaisan kana-caesarsalaatin, joka valmistui nopeasti. Tämä oli todella herkullinen ja nopea ruoka, ja luulen, että seuraavaksi voisi kokeilla samaa yhdistelmää oikean pitsapohjan kanssa.

 Helppo kana-caesarsalaattipitsa

 1 kerä salaattia

250g broilerin fileesuikaleita

parmesanjuustoa oman maun mukaan

caesar-kastiketta

1pkt tortilloita

mozzarellaa

Laita uuni kuumenemaan 175-200 asteeseen. 

Paista broilerin fileesuikaleet kypsiksi.

 Huuhtele ja revi salaatti sopiviksi suupaloiksi.

 Sekoita salaatinlehtiin kastike, ja lisää joukkoon broilerisuikaaleet ja parmesan.

Asettele uunipellille leivinpaperin päälle tortillat ja levitä niille mozzarellajuustoa. Paista muutama minuutti, kunnes juusto on sulanut.

Levitä salaattia tortillapitsan päälle ja nauti.

Kun olin laittamassa loppuja tortillalättyjä muovipussiin ja jääkaappiin ruokailun päätteeksi, huomasin, että yhdessä tortillassa oli pyöreä, valkoinen läikkä. Sitä tihrustelin aikani, ja enemmän se näytti homeelta kuin jauholta. Nappasin läikästä kuvan, ja laitoin sen Santa Marian nettisivujen palautelomakkeen kautta eteenpäin. Sainkin nopeasti vastauksen, ja voisin joku kerta vilauttaa, mitä sain tuotehyvitykseksi. 

Aurinkoisen puutarhan lempiperennoja

Puutarhaharrastus on ollut iso osa elämääni usean vuoden ajan, ja nautin suuresti pihalla puuhailusta. Viime kesä toi mukanaan suuria muutoksia ja yksi niistä oli myös talomme myyminen. Pohdin päätöstä luopumisesta tarkkaan, mutta luulen, että vaikka ikävä taloon ja puutarhaan on suuri, ratkaisu oli silti kannaltani oikea. Onneksi tänä kesänä olen saanut nauttia kukkaloistosta muualla, kuten äitini puutarhassa, josta nämä kuvat ovat. 

Aiemmin en pitänyt vahvoista kontrasteista puutarhassa, mutta kyllä hopeahärkki ja tuo punainen
käenkaali ovat näyttäviä yhdessä. En ole varma, onko tuo pihakäenkaali vai tarhakäenkaali.

Halusin mukaani vanhasta puutarhastani joitain kasveja, ja niitä sitten kaivoin viime kesänä mukaani muuttokuormaan. Muut tavarat oli jo pakattuna, ja tuo omien tavaroiden pakkaaminen oli kyllä todella raskas tehtävä. Nyt vuotta myöhemmin ei noista viikoista ole oikein edes muistikuvaa, enkä tiedä miten sain päähäni ottaa mukaan myös joitain suosikkiperennojani. Mutta hyvä niin,  sillä edelleen pääsen ihastelemaan näitä lempikasvejani.

Tämä isotähtiputki kukki puutarhassani hyvin vaatimattomasti, ja luulen, että penkki oli liian paahteinen ja savinen sen makuun. Äitini puutarhassa se kukkii nyt jo ensimmäisenä vuonna näin kauniisti. 

Halusin omaan puutarhaani paljon kukkivia perennoja, ja erityisesti sellaisia, jotka houkuttelisivat perhosia paikalle. Innostuin muutamana vuonna kasvattamaan perennoja siemenistä, ja tämä sinipiikkiputki on yksi näistä kasveista. Äitini puutarhassa on kyllä niin paljon muitakin kukkivia kasveja, että siellä perhoset viihtyvät muutenkin.

pitkän tauon jälkeen

Vuosi sitten puutarhasta kirjoittaessa en arvannutkaan, millaiselle polulle kesän aikana päätyisin. Blogihiljaisuus on ollut pitkä, mutta voin kertoa, että päivät ja yöt täällä oikeassa elämässä ovat tuntuneet välillä kestävän ikuisuuden. Viime kesänä erosimme mieheni kanssa melkein 16 yhteisen vuoden jälkeen, ja tämän vuoden aikana on rakennettu elämää uudelleen. 

Olen useasti ajatellut blogia ja sen kohtaloa, mutta en ole osannut tehdä sen suhteen mitään päätöksiä. Kirjoittaminen ja kuvaaminen ovat kuitenkin minulle mieluisia harrastuksia ja tämä pikkuruinen blogini tuo minulle paljon iloa. Huomasin, että kevään ja alkukesän aikana päähäni tuli ideoita blogipostauksista. Innolla odotan, mitä seuraavan mutkan takana on tulossa, tervetuloa siis jatkamaan tätä pientä seikkailua kanssani!

Kurkistus puutarhaan kesäkuun alussa

Talon päädyllä on melko yllättäen ehkä aurinkoisin kukkapenkeistäni, tässä riittää sekä valoa että tuulensuojaa kasveille. Nämä pitkätkin tulppaanit kestävät penkissä hyvin, ja taustan nauhukset kasvavat jo kovaa vauhtia. Penkki on myös täynnä siementaimia, joten ehkä tänä vuonna jatkan kasvirivistöä taas eteenpäin. Kylmän kevään jälkeen kesäkuussa pihalla kukkii vielä monet kasvit muutaman viikon ainakin myöhemmin, kuin yleensä. Sopii hyvin tällaiselle tuuliviiribloggaajalle, jolle tulee monen kuukauden tauko ihan tuosta noin vain :) Mutta luulenpa, että I'm back.

Tuulensuojassa on myös pieni kirsikkapuu, joka kukki lyhyen aikaa. Nämä kuvat on otettu viikonloppuna, kun palasimme muutaman päivän reissulta Kuusamosta, eikä näistä kukista ole enää tietoakaan. Mutta ihania olivat, toivottavasti pölyttäjät ehtivät myös nauttia niistä. 

Etupihan "paraatipenkissä" (tämähän on reilu 15 metriä pitkä...) kukkii jo keväisin kauniisti helmililjat ja idänsiniljat. Tänä vuonna tosin myös vielä näin kesäkuussa. Kuuniljat olivat pienillä tötteröillä vielä viikonloppuna, nyt ovat aurinkoisista päivistä ja sateista saaneet paljon lisävoimaa. 

Takapihan mummopenkissäkin on kaikki talven jälkeen hyvin, mutta hidasta on kasvu ollut. Tämä paikka kaipaa suuresti kyllä tuulensuojaa, eli pensaita täytyy tuonne heinäseiväsaidan lähelle ehkä istutella. Isotuomipihlajan kukinnot ovat levinneet ympäri pihaa jo tuulen mukana, mutta omenapuu kukkii tällä hetkellä uskomattoman kauniisti (instassa on kuva eiliseltä suurin piirtein samalta paikalta).  

Mukavaa kesäkuuta sinulle, toivottavasti saamme nauttia auringosta!

Kodin nurkat kuntoon minibudjetilla

Tuossa tammikuun alussa mietiskelin kovasti, millaisia toiveita ja haaveita tälle vuodelle minulla on koskien erityisesti meidän kodin sisustusta ja tietenkin puutarhaa. Moniin toiveisiin liittyy isompi rahallinen satsaus, joten ihan yhden vuoden aikana ei näitä kyllä voi toteuttaa. Siksipä mieleen juolahti ajatus minibudjetilla toimimisesta. Äkkiseltään laskien keksin helposti joka kuukaudelle kohennettavan nurkkauksen talostamme tai sitten puutarhasta.

Tässä siis tammikuun minikohennus: työhuoneen nurkkaus. Työhuoneen maalasin reilu vuosi sitten, mutta tämä nurkkaus on ollut sellaisessa odotusvaiheessa jo pitkään. Reilun vuoden seinällä on ollut ritilä ja klipsitaulut, ja amppelikin tuli viime kesänä. Jostain syystä pieni fiksaus on vain jäänyt, joten nyt keskitin tähän nurkkaan hetkiseksi ajatukset ja tällainen siitä siis tuli. 

Ylempään klipsitauluun tulostin uuden printin, jotenkin ihana lupaus keväästä ja kesästä. Alemman jätin tyhjäksi, ja ajattelin, että siihen voi laittaa sitten vaikka pojan piirrustuksia esille. 

Ikean metalliseen ritilään pujotin miehen vanhan luistimennauhan, johon kiinnitin muutamia instagramissa julkaistuja kuvia. Nämä ovat muutaman vuoden takaa, ja muistuttavat jo niistä muutoksista, joita pihalla on tapahtunut. Välillä kun tuntuu, että ole tehnyt mitään, niin nämä vanhat kuvat virkistävät ajatuksia. Ritilään pääsi myös alennuksesta löytämäni metallitähti, jolle jäi hintaa vähän alle kaksi euroa. Ja siinä onkin kaikki, mitä nurkkaukseen ostin. Seuraavaksi tavoitteena on uudistaa meidän tuulikaappia :)

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Vielä muutama lumiukkokortti

Samalla istumalla väkertelin useamman lumiukkokortin, sillä tähän luonnoksen upposi hyvin paperisilppua. Nämä kortit on siis tehty aivan samalla idealla kuin aiemmatkin lumiukkokortit. Käytin näissä kuitenkin ruotsinkielisiä tekstejä. Pidän kovasti tekstileikkeiden puunsävystä, joten aika harvoin niitä värjään. 

Ja olipa muuten kiva aloitus tälle vuodelle, sillä edellisen P*skiksen arvontavoitto osui tällä kertaa minuun:) Oli kyllä niin iloinen yllätys! Kokeilin muuten tehdä tämän postauksen puhelimella, kyllä on vaikea muotoilla tekstiä... Mutta oikein mukavaa sunnuntaipäivää sinulle!