Helppo mökkituliainen: gluteeniton siemennäkkäri

Varsinkaan jos ei omista omaa mökkiä, on ihanaa saada kutsu mökkivierailulle. Me mökkeilemme miehen vanhempien omistamalla mökillä, ja viemiset ovat usein selvillä, mutta jotain pientä kivaa on silti mukava antaa isäntäväelle. Haasteita tuo ruoka-aineallergiat ja -herkkyydet, mutta sitten mieleen tuli siemennäkkärin resepti, jota olen muutaman kerran jo kokeillut. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan näkkäri valmistuu helposti: aineet sekaisin ja uuniin. Täytyy kuitenkin varmistaa, että näkkäri on kuivunut tarpeeksi, sillä uunit ovat aina vähän erilaisia. Meillä annettu paistoaika ei riittänyt, ja näkkärin piti olla uunissa kauemmin. Lopuksi sammutin uuniin, laitoin luukun raolleen ja jätin näkkäripellin vielä lämpöön kuivumaan.

Ensin ajattelin viedä näkkäriainekset purkissa mökille, mutta päädyin kuitenkin tekemään leivän valmiiksi. Aika hyvältä näyttivät kyllä aineet purkissakin, vai mitä? 

Valmiiksi paistettua näkkäriä voi olla vaikea leikata paloiksi. Ihanan rustiikkisia paloja saa murtamalla valmiin levyn paloiksi. Nyt kokeilin tehdä taikinaan veitsellä leikkaukset, joita pitkin sitten taitoin leivän paloiksi. Hyvin toimi näinkin, eli kannattaa miettiä, millaisen lopputuloksen haluaa.

Gluteeniton siemennäkkäri

2dl tattarijauhoja (tai muita gluteenittomia jauhoja)

3dl haluamiasi siemeniä

(laitoin auringonkukan- ja seesaminsiemeniä)

0,5dl pellavansiemeniä

1tl suolaa

2,5dl kuumaa vettä

3rkl öljyä

Sekoita jauhot, siemenet ja suola.

Lisää kuuma vesi ja öljy

Sekoita taikina, ja kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille.

Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi.

Kypsennä 150-asteessa noin 50-60 minuuttia.

Anna näkkileivän jäähtyä ja kuivahtaa hyvin ritilän päällä.

Paloittele, ja säilytä tiiviissä rasiassa.

Palomiehiä keskikesän sankareille

Miehellä on nyt ollut muutama viikko lomaa, ja sateiseenkin kesään on mahtunut muutamia lomareissuja kotimaassa. Kylmää vain on, ja tuntuu, että meidän puutarha on räjähtänyt käsiin :) Toisaalta en edes muista, koska olisin viimeksi kesällä tehnyt kortteja, ja nyt niitä tuntuu syntyvän harva se päivä.

Juhannuksena syntymäpäiviään viettivät V:n serkku ja päiväkotikaveri, sekä meidän kummipoika. Kaikille syntyi palomiesaiheinen onnittelukortti samalla idealla, jonka Pinterestistä bongasin. 

Taustapaperin sijaan mallissa käytettiin washiteippejä, ja olikin aika hauskaa näitä teippailla. Koristeeksi lisäilin nappeja ja lankaa ja roiskin vähän maalia. 

Aika reippaita ja hauskoja kortteja näistä tuli, tuota teippailua pitää kokeilla vielä uudestaankin. 

Mukavaa viikonloppua sinulle! 

Me lähdemmekin siskojeni kanssa pienelle päiväretkelle :)

Värikästä kettuilua

Aikamoinen väriyhdistelmä on tällä kertaa P*skiksessa tällä kertaa: punainen - oranssi - keltainen. Mutta kun käteen sattui tämä Some Odd Girlin ihana kettuleimasin, oli kortin kasailu yllättävän helppoa. Yksinkertaista, mutta värikästä tällä kertaa :) Tuo teipille leimaaminen ei vain Mementolla oikein onnistunut, tuli todella suttuista jälkeä. Mitä mustetta te käytätte washiteipille leimaamiseen?

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Helppo jääkahvi (ilman turhia kaloreita)

Kylmä jääkahvi on ihanaa kesäherkkua, jota on mielestäni niin nautinnollista juoda kuumana päivänä. Usein se tehdään kahviloissa rasvaiseen maitoon, ja päällä on vielä koristeena kermaa. Tällä kahviohjeella voi säästää juoman kalorit vaikka raparperipiirakkaan, jota meillä nautittiin jääkahvin seurana.

Idean jääkahviin bongasin Alkon Etiketti-lehdestä. Eli yksinkertaisesti, keitetään vahvaa kahvia (itse tein espressoa). Kun kahvi on jäähtynyt, se kaadetaan jääpalamuotteihin ja laitetaan pakkaseen.

Sitten janon yllättäessä lasiin laitetaan kahvijääpalat (laitoin itse kolme), ja päälle kaadetaan maitoa. Lisäsin mukaan ruokalusikallisen kahvisiirappia tuomaan makeutta. Ja hyvää tuli, ihan rasvattomalla maidollakin. 

Puutarhakierros aamutuimaan takapihalla

Ensimmäinen lomaviikko sujui reissussa, Instan puolella siitä onkin joitain kuvia. Eilen aamulla kipaisin sitten takapihalle kuvailemaan. Tervetuloa siis mukaan kiertämään meidän takapihaa :)

Terassia ympäröivän muuripenkin alapuolella kukkii näin kauniisti. Luulen, että tämä on sammalleimua, mutta kummityttöni oli nämä valinnut minulle, ja nimi on jo hukassa.

Kun rinteessä kääntää päätä vasemmalle, aukenee takapiha näkyviin. Tämän rinteen kasvit ovat paikoillaan nyt toista vuotta. Tässä oli melkoinen heinikko aiemmin (tässä postauksessa kuva siitä), joten hyvin erilainen on nyt näkymä. Istutin rinteen yläosaan lamoherukkaa, ja alaosaan maksaruohoja. Nyt tuo lamoherukka on levittäytynyt niin, että jotain kasvia täytyy varmasti siirtää. 

Rinteen istutusalueen toinen reuna on kivikkokasveilla, jotka viime vuonna kaivoin ylös. Edelleen penkissä on paljon rikkaruohoja, katsotaan kuka taistelun voittaa. Kuvassa myös miehen projekti, maakaapeli valoja varten.

Rinteen alaosassa on lamoherukkaa (jonka rusakot melkein olivat syöneet kokonaan) ja muutama ruusuangervo (kokivat lamoherukan kohtalon). Lähestyttäessä metsäpuutarhaa rinteessä kasvaa vielä hopeahärkki. Luulin jo, että talvi oli sen tuhonnut, mutta ihanasti se hopeisena nyt levittäytyy rinteeseen.

Sen sijaan punainen pihakäenkaali on tänä talvenä lähestulkoon hävinnyt. Sitä kasvoi runsaana mattona tässä kohtaa rinnettä, mutta nyt esiin on noussut vain muutama varsi.

Samoin ukkolaukat ovat lähes hävinneet. Koko pihan ainut yksilö on tässä, ja onnistuin sen myöhemmin päivällä vahingossa katkaisemaan. Ihan totta.

"Metsäpuutarhan" alppiruusut jaksavat kasvaa ja kukkia joka vuosi. Tämä on kyllä varsinainen metsäpuutarha, sillä tälle rinteelle en ole tehnyt mitään. Kaivoin metsänpohjaan kuopat (tai mies kaivoi, oli niin kovaa) näille kasveille ja istutin rhodomultaan. Tämä rinne on aamun jälkeen koko päivän varjossa, ja lähinnä erilaisten luonnonkasvien peittämä. Kortteet, pisimmät heinät ja nokkoset käyn täältä keräilemässä pois.

Seuraavaksi takapihalla tulee istutettua metsäpuutarhaa, joka myös rajaantuu luonnollisesti tonttimme metsään. Tämä alppiruusu kukki istutusvuonnaan, mutta viime vuonna eikä nytkään kukkia tule. Sen sijaan metsäkurjenpolvi on levinnyt jo aika hyvin.

Metsäpuutarhaa halkovan polun toisella puolella kasvaa äidiltäni saatuja akileijoja, joiden väri on ihanan tummanpunainen. Toivottavasti nämä leviävät! Metsäpuutarha koki melkoisia talvivaurioita, sillä yksi alppikärhö ja syyshortensia eivät osoita vieläkään mitään elonmerkkejä. Täytyy siis tämänkin penkin kasvivalintoja miettiä.

Metsäpuutarhan jälkeen saavutaan tontin takalaidalle, jossa sijaitsee melko sekalainen penkki. Tähän istutin ensin noin puolitoistametrisen kartiovalkokuusen, jonka saimme mukaamme vanhempiemme pihalta. Mies hoiti tuonkin kaivamisen :) Lisäksi tässä penkissä kasvaa lumipalloheisi, jonka olen myös saanut äidiltäni. Tämä on kyllä kirvojen suosikki, onneksi sain suuren osan häädettyä pois.

Tontin takarajalla kulkee heinäseiväsaita, ja sitä kun seuraa, saapuu uudelle huvimajalle. Tämä penkki on kyllä aika sekalainen, täytyy tälle keksiä jotain. Nyt siinä kukkivat lemmikit, kesäpikkusydämet ja akileijat. Ihana vaaleanpunainen Nora Barlow ei vielä ole avannut nuppujaan, mutta huomattavasti matalampikasvuisempi Winky Double Red & White kukkii jo kauniisti. 

Tämä on ehkä kuitenkin väärässä paikassa, sekä kokonsa että värinsä puolesta. Katsotaan, onnistunko siirtämään sen toisaalle. Nämä akileijat olen kasvattanut itse siemenistä. 

Kierroksen päättää ihana alppikärhö, joka on myös tullut äitini puutarhasta. Tänä vuonna kukkia on vähän, ja ne ovat noin viiden sentin korkeudella, mutta ovathan nämä silti kauniita :)

Kiva, kun tulit mukaani puutarhakierrokselle!

Itsetehty retiisicoleslaw varhaiskaalista

Viikko sitten perjantaina herkuttelimme itse tehdyillä hampurilaisilla, tai oikeastaan niiden pikaversiolla. Pihvit teimme itse, täytteet ja sämpylät kaupasta. Täytyy kesän aikana testailla hyviä hampurilaissämpyläreseptejä, sillä meidän poika ei näistä valmiista edes pidä. Oikeastaan syy, miksi meillä hampurilaisia syödään kesällä, on juuri tuo 4v. Hän ei välitä kovasti grillatusta lihasta tai broilerista, mutta jauhelihapihvit maistuvat. Ja olen tuumannut, että itse tehty jauhelihapihvi on makkaraa parempi vaihtoehto. Kyllä meillä toki makkaraakin grillaillaan aina silloin tällöin.

Tuhdin hampurilaisen lisukkeeksi kaipasin jotain raikasta, ja kun kaupassa oli jo varhaiskaalia myynnissä, tein nopean amerikkalaisen kaaliraastesalaatin hampurilaisen kaveriksi. Tätä olen aiemmin tehnyt porkkanasta, kaalista ja purjosta, mutta nyt kokeilin keväistä retiisiä raikastamaan salaattia. Retiisi sopi salaattiin kyllä todella hyvin!

Raikas retiisicoleslaw

noin puolikas kerä varhaiskaalia

2 porkkanaa

nippu retiisejä

1prk ranskankermaa

suolaa

pippuria

Suikaloi varhaiskaali ohueksi, ja raasta porkkanat. Leikkaa pestyt retiisit.

Sekoita kasvikset kulhossa, ja lisää joukkoon ranskankerma ja mausteet.

Anna maustua hetken jääkaapissa ennen tarjoilua.

Tulppaaneita tulvillaan

Villitulppaanien jälkeen myös tavalliset tulppaanit ovat nousseet ja kukkivat kauniisti. Talon päädyn penkissä tulppaanit viihtyvät hyvin, ja kun kaadoimme kaksi päädyssä ollutta kuusta, riittää aurinkoakin näille kevään kukkijoille aiempaa enemmän.

Penkissä kukki viikonloppuna kuvien ottamisen aikaan valkoisia, vaaleankeltaisia ja pinkkejä tulppaaneja, ja tänään joukkoon oli liittynyt myös tummemmat tulppaanit. Pitää niitä kuvailla huomenna. Tähän penkkiin istutin myöhään syksyllä tulppaanien sipulit, joita ostin alennuksesta.

Tulppaanien kukinnan jälkeen penkissä kasvavat taaempana nauhukset ja etualalla kuunliljat, ja ne peittävät hyvin jo kukkineiden tulppaanien lehdet.

Liljapenkissä omenapuun alla kukkivat ihanat korallinpunaiset ja vaaleanpunaiset tulppaanit, jotka sain siskoltani tuliaisena Hollannista. Ne ovat paljon matalakasvuisempia, kuin päätypenkin tulppaanit, mutta upean värisiä. Värit ovat myös uskomattoman kauniita, kun kukat eivät ole auki.

Jonkin sortin tulppaanihulluutta havaittavissa täällä, mutta kyllä pihalla alkaa muutkin kasvit jo kukkia pikkuhiljaa kesäkuun lähestyessä. Tässä penkissä reunassa on rönsyansikkaa ja narsissessa, jotka myös puhkesivat kukkaan viikonlopun aikana.

Valloittavat villitulppaanit

Miten voikaan olla jotain näin ihanaa? Nämä ihanat villitulppaanit ovat kyllä valloittaneet minun sydämeni täysin! Istutin tulppaanien sipulit viime syksynä, ja ensimmäisenä kukkaan puhkesivat nämä kääpiötulppaanit 'Tulipa Turkestanica' (ainakin luulen niiden olevan). Äitienpäiväviikonloppu oli täällä ihanan lämmin ja aurinkoinen, ja nämä kukat loistivat kilpaa kevätauringon kanssa.

Sen jälkeen sää viileni, ja yöpakkasia on ollut useamman kerran. Viime viikonloppukin oli sateinen ja kylmä, lämpötila pysytteli suuren osan päivästä alle kymmenessä asteessa. Kävimme ostamassa lapselle trampoliininkin, mutta se odottelee edelleen paketissa, kun ei kukaan tarjennut sitä kasata.

Maanantaina illalla pilviverhon välistä aurinko paistoi tunnin verran, ja kiersin nopeasti pihalla kameran kanssa. Vuorenkilvet, idänsinililjat ja helmihyasintit kukkivat pihalla, mutta valloittavin näky oli kyllä tämä metsäpuutarhaa reunustava penkki.

Valkoisten kääpiötulppaanien kukinta alkaa olla ohi, mutta ilta-auringossa kaikki villitulppaanit näyttivät uskomattoman kauniilta. Koska olen säilönyt viime kesän istutuspiirustukseni hyvin tarkasti, en ole aivan varma näistä tulppaaneista. Tämä punainen voisi olla terttutulppaani.

Nämä pienet ovat mielestäni parvitulppaaneita, ja kasvavat kauniisti toisten tulppaanien ympäröimänä. Mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin nämä tulppaanit leviävät. Muutenkin on hauskaa seurata, kuinka kevät tulee aivan eri tahtiin ympäri Suomea. Täällä vasta odotellaan narsisseja ja osaa tulppaaneista, ja raparperin varret ovat vasta kymmenen senttisiä. 

Ylioppilaskortteja

P*skarteluhaasteessa tällä kertaa oli mallina luonnos, jonka mukaan kortti oli tehtävä. Halusin kokeilla käyttää näitä ihania Priman papereita, jotka ovat Coffee Break-lehtiöstä. Tämä idea tuli heti mieleeni, kun näin luonnoksen, ja vasta sitten silmäilin DT-kortteja. Pammulla olikin aivan todella huikaisevan kaunis yo-kortti, ja vielä sama leimakin. En sitten osannut lisätä omaani mitään muuta koristetta. Lankaa, roiskeita ja teippiä tuumailin, mutta jäivät nyt näin simppeleiksi. Tuo lakin värittäminen on kyllä todella vaikeaa, tusseilla tulee vaan mustaa ja näillä akvarellikynillä tuli vähän hailakka lakki. Täytyy ehkä näitä vielä vähän pyöritellä, jos jotain kuitenkin lisäisin :D

Mun kotiin ei ikinä tule amppelia

Niinpä. Aika monta ei ikinä-ajatusta on muuttunut vuosien saatossa, niin myös tämä. Äidiltäni sain ihanan terhakat viherkasvien alut, ja Plantagenista löytyi amppelit. Kultaköynnös pääsi työhuoneeseen, tämä kasvi sen sijaan keittiön ikkunalle (en tiedä tämän nimeä). 

Uuden amppelin kaveriksi ompelin Marimekon Kompotti-kankaasta kapan keittiön ikkunaan. Ihastuin tähän verhoon ja erityisesti tuohon vaalean roosaan väriin. Katsotaan nyt, kuinka kauan näin kuviollinen verho saa meidän keittiössä olla :)

Plantagenista tarttui mukaan myös pelargonian pistokkaita. Puolet on vielä hengissä, nuutuvat vain pikkuhiljaa harmikseni ja kuivavat pois. Toivottavasti on parempi onni näiden viherkasvien kanssa!

DIY Oreovalkosuklaa

Itse tehtyjen makeisten ja suklaan ohjeita on usein lehdet pullollaan jouluna ja myös pääsiäisen aikaan. Jouluna kokeilin tehdä ensimmäisen kerran itse piparminttusuklaata (peppermint bark), "suklaakaarnaa". Ideana on, että sulatetaan suklaa, levitetään se leivinpaperin päälle ja lisätään päälle vähän rocky road-makeisten tapaan pähkinöitä, keksinmuruja tai omia lempimakeisia. Tai kaikkia näitä.

Jouluna herkkuja oli niin monenlaista, joten ajattelin kokeilla tätä ideaani pääsiäisenä. Mutta pääsiäiseksi tehtailemani Oreo-kakku ja suklaamunat täyttivät makeanhimon aika hyvin, ja niinpä ostamani valkosuklaa ja ihanat suklaarakeet jäivät odottelemaan kaappiin. 

Viidettä päivää kun olen poikaa kotona hoitamassa (mies on juuri reissussa), niin keksin tämän olevan loistava jälkkäri kevään piknik-retkille tai vapun herkutteluun. Ohessa ohje ihanaan suklaaherkkuun, ja uskallan luvata, että tähän voi laittaa ihan niitä omia lempikarkkejaan ja -keksejään!

  Oreo-valkosuklaalevy 

200g valkosuklaata

lusikallinen voita tai margariinia

5-8kpl Oreo-keksejä

n.100g suklaarakeita

Sulata suklaa voin kanssa (itse sulatin ihan mikrossa).

Levitä sulatettu suklaa leivinpaperin päälle.

Ripottele suklaan päälle murskatut keksit ja suklaarakeet.

Laita kovettumaan jääkaappiin.

Murra suklaalevy haluamasi kokoisiin paloihin, ja nauti

Keväthuumaa ritarin kanssa

Mieleeni tuli juuri, että jostain syystä kevät puutarhainnostuksen kasvun lisäksi liittyy ilmeisen voimakkaasti minulla komeisiin miehiin, kun aina keväisin kaivan esiin tämän ritarileiman :D Toisaalta pojille ei ollut onnittelukortteja valmiina, joten siinä taisi olla suurempi syy. 

P*skarteluhaasteessa tällä kertaa piti käyttää värejä: vihreä, keltainen ja lisäksi oma valinta, joka minulla nyt on tuo harmaa. Eli tällä kortilla mukana haasteessa. Harmaata mukaan halusin myös maaliroiskeina, mutta keksin sen vasta kun kortti oli kasattu. Huomaatko, muistinko suojata leimakuvan roiskeilta?

Ihanan pirteä ja keväinen kortti, toivottavasti on pienelle sankarille mieluinen. Ehkäpä tämän leiman on kuitenkin syytä päätyä nyt myytävien askartelutarvikkeiden kasaan, jota olen yrittänyt täällä keräillä. 

Mukavaa viikkoa sinulle!