lauantai 31. tammikuuta 2015

Perennoja & pieniä puita



.. tai ei niin pieniä. Meidän talomme on rakennettu kymmenen vuotta sitten, ja me olemme tässä asuneet nyt kolme vuotta. Pihaa on laitettu pikkuhiljaa, ja ensimmäiset kesät olemme katselleet ja ihmetelleet. Pihalle on rakennusvaiheessa jätetty vanhoja metsän puita, ja osa niistä on (ainakin minun) kaatolistalla. Portaiden juurella kasvaa lähekkäin neljä lehtipuuta, olisikohan haapaa. Luulen, että ne kaikki kaadetaan, ja näin pihaan tulee avaruutta lisää. 

Tämä on takapihamme alue, johon ilta-aurinkokin paistaa, ja luulen, että nämä marjapensaat saavat väistyä oleskelualueen tieltä. Niille tai uusille pensaille on kyllä rutkasti tilaa muuallakin, vaikka onkin kurja siirtää tai uusia ihan hyväkuntoisia pensaita.

Katos Clas Ohlson, puiden kuvat Viherpeukalot

Tähän kohtaa pihaan haaveilen tuollaista katosta, ja ympärille perennoja ja pieniä puita. Tuulensuojaa antamaan ajattelin istuttaa lehtipuita tai pensaita, esimerkiksi mongolianvaahteraa ja syreeniä. Rusokirsikkakin olisi kaunis, mutta toisaalta muutama hedelmäpuukin voisi sopia joukkoon. Pihan muut puut ovat 15-20 metriä korkeita, joten ihan pienet koristepuut eivät ehkä erotu joukosta. Hyviä vinkkejä otetaan siis vastaan :)


Ylimmän kuvan puuvajan seinustalla on pieni kukkapenkki, jossa kasvaa talonpoikaispionia ja alppikärhö. Tähän olen kuvitellut mielessäni vähän sellaisen cottage garden -tyylisen penkin: ruusuja, kukkivia perennoja, kärhöjä ja pensaita. Nämä kuvan syysleimut ja poimulehti (ihan ehdoton suosikkini vanhoista perennoista!) sopisivat varmasti hyvin joukkoon. 

Tuonne vajan nurkalle voisin sijoittaa äidiltäni saatuja perennoja: väriminttua, vaaleanpunaista myskimalvaa ja suomenröyhytatarin. Lisäksi ajattelin kokeilla ainakin kaunopunahattua ja sormustinkukkaa. Haluaisin alueesta rennon, mutta silti huolitellun, katsotaan nyt mitä tästä syntyy :)

Yhden asian ensi kesän puutarhatöitä ajatellen olen kuitenkin jo viime kesänä päättänyt: en voi koko kesää siirrellä kasveja paikasta toiseen, joten tänä vuonna seurataan, miltä olemassa olevat istutukset näyttävät. No, ehkä muutama keijunkukka saa uuden paikan, ja tiedän eräiden kuunliljojenkin siirtyvän metsäpuutarhaan. Ja pikkusärkynytsydänkin taitaa tarvita uuden paikan, ja syksyn aleostos isotähtiputkikin odottaa kaverikseen ehkä jotain ihanaa ruusua... :)

Liukuväriä


P*skiksessa oli tällä viikolla värihaaste, ja voih mitä ihania keväisiä värejä haasteessa olikaan! Jostain syystä suunnittelemani paperit eivät millään istuneet ajatuksiin, ja päädyin kokeilemaan Mementon musteilla liukuvärjäystä. Kolmella eri musteella mustetin paperia ja samoin leimakuvaan hain tuollaista liukuefektiä. Aika hauska, vaikkei nyt mitenkään täydellinen... Perhosia värittelin vähän vielä sitten chalkseilla. Taustapaperit sekalaisia, ja koristeita korttiin ei päätynyt ollenkaan. Yritin lisätä tähtiä ja kukkia, mutta ei. Ehkä nyöriä olisi voinut laittaa, mutta tällä kertaa mennään simppelillä mallilla :)

Valmista korttia katsellessa huomasin, että mieleen tuli Tequila Sunrise-drinkki, joita totaaliseen kyllästymiseen asti joskus lomalla nautimme. Kerta se on ensimmäinenkin, kun kortti muistuttaa drinkkiä :)

Kiva, kun löysit tänne blogiini! Uusia lukijoita on tullut tänne blogin puolelle ja ihanaa,
 kun moni on kommentoinut, kiitos!

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Ensimmäiset versot ja pitkä viikonloppu


Viikonloppu täällä on kulunut sairastellessa, perjantain ja lauantain välisenä yönä kiidimme sairaalaan päivystykseen kolmevuotiaan laryngiitin vuoksi, ja nyt parannellaan kuumetta. Pojan pelastus on Palomies Sami ja uusi paloauto, äitin ihana aamupalaleipä versoilla piristettynä.

Juhlapyhien jälkeen kaikki raikas ja tuore maistuu hyvältä, ja pihahaaveetkin pyörivät mielessä. Monta hetkeä ehtii vielä suunnitella ennen maan sulamista, mutta voihan sitä jostain jo aloittaa. Herneenversoja on niin helppo kasvattaa kotona: herneet yöksi veteen turpoamaan, sitten levittele ne multaan, peitä ja pidä lämpöisessä, kunnes itävät. Minä vein saunanlattialle, ja peitin sanomalehdellä. 


Laitoin herneet multaan vajaa pari viikkoa sitten, ja nyt voi napsia leivälle ja salaattiin tuoreita versoja, nam! Seuraavaksi ajattelin kokeilla kasvattaa sipulin ja valkosipulin versoja, niitä on blogeissa nyt näkynytkin. Ja ensimmäiset kesäkukkien siemenetkin pääsevät pian multaan. Katsotaan, miten onnistuu, en ole ennen juurikaan esikasvattanut mitään...

Askartelin Pinterestin innoittamana fimomassasta tuollaisia taimitikkuja, niistä tuli ihan hauskoja. Ja tietenkin vähän vinoja, mutta ajavat asiansa mainiosti. Näille on muutama kiva käyttötarkoitus mielessä, mutta katsotaan kevään kuluessa, mihin ne päätyvät :)

Mukavaa sunnuntaipäivää sinulle!

lauantai 24. tammikuuta 2015

Ripaus keltaista


P*skiksen haasteena tällä kertaa on vinoneliöt, ja päädyin lisäämään niitä korttiin levittämällä taustapaperilla gessoa tuon salmiakkikuvioidun maskin läpi. Kuivuneet vinoneliöt mustetin sitten keltaisella Mementolla kevyesti, olivat niin hohtavan valkoisia. Paperit Authentiquen lehtiöstä, ja tekstileimasin kotiutui juuri Finnstamperilta, se on kyllä aika ihana :)

Oikein hyvää viikonloppua sinulle!

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Banaanisandwich

Yritän kovasti kannustaa poikaamme syömään tuoreita kasviksia, ja erityisesti hedelmiä. Välillä hän suostuu syömään jonkun mandariinin tai ananasviipaleen, ja sitten mennään ilman hedelmiä taas pari kuukautta.  Nyt oli jääkaappiin jäänyt muutama jo aika mustunut banaani, ja niistä tein "arkikaakuksi", kuten äitin sanoisi, banaanikakun. Tällä ohjeella tulikin todella mehevää kakkua, joten laitanpa ohjeen tänne talteen ja ehkä joku teistäkin innostuu sitä kokeilemaan :) Alkuperäinen ohje täältä, mutta jätin tällä kertaa tuon muruseoksen pois, ja hyvää oli ilmankin! Minulla on desimitta, jossa on myös amerikkalaiset tilavuusmitat, mutta muuntelin tähän noita mittoja meidän keittiöihin sopivaksi. Ja tämä kyllä on kakku, jota voisi tarjota vaikka lasten synttäreilläkin.

Kokeilin tehdä banaanikakusta "leipiä" levittämällä Nutellaa väliin, aika nam! Tosin, ei se meidän poika syö edes banaanikakkua, mutta onneksi äiti syö :)


Melkoisen mehevä banaanikakku
1 muna
1,8dl sokeria
100g margariinia
1tl vaniljasokeria
vajaa desi piimää tai jogurttia
2 kypsää banaania
reilu 3,5dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
1tl kanelia
Sekoita isossa kulhossa muna, sokeri ja vaniljasokeri. Lisää voi ja sekoita, kunnes se on tasaista. Lisää joukkoon piimä ja haarukalla hienonnetut banaanit. 
Sekoita kuivat aineet keskenään, ja lisää taikinaan. Voitele kakkuvuoka, ja paista 175-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia.

Keltaisia kukkia


En ole juurikaan viime vuonna tehnyt askarteluhankintoja, sillä kortteilut ovat olleet aika minimissään. Tätä Authentiquen lehtiötiä en kyllä voinut vastustaa, vaikka yleensä en kovin kuviollisista ja varsinkaan romanttisista papereista välitä. Ehkä se on kevät joka jyllää jo niin kovasti ajatuksissa, kun nuo keltaiset kukatkaan eivät ole erityisesti minun mieleeni yleensä:) 

Tämän paperikon ja vähän kaikkea muuta tilasin Dekorette-liikkeestä. Kortilla osallistun tämän kertaiseen P*skikseen, jossa haasteena oli tehdä kortti luonnoksen mukaan. Aika tarkasti (omasta mielestäni) noudatin mallia, vaikka alukse se tuotti vähän päänvaivaa. 

Ihanaa tammikuista viikkoa sinulle!

torstai 8. tammikuuta 2015

Käteen sopivat (mini)omenapiiraat

Viime vuonna (ehkä kesällä) näin Pinterestissä ihania pieniä piirakoita, ja kuvat jäivät kummittelemaan mieleeni. Monissa blogeissa on tehty monenlaisia miniherkkuja, ja ne viehättävät minua kovasti. Nämä minipiiraat pääsivät siis kokeiluun (alkuperäinen ohje ja kauniit kuvat täältä), kun pojan synttäritarjoiluja mietin. Ja jäi näitä sitten vähän aatonaaton glögihetkeenkin, kun saimme iloksemme melkein koko perheeni tänne meille vierailulle :)


Mielestäni nämä onnistuivat hyvin, vaikka ulkonäkö nyt onkin omaan tapaani "persoonallinen". En uskonut ohjetta, vaan laitoin täytettä reilun teelusikallisen verran, koska pelkäsin sen olevan liian kosteaa. Täyte oli kyllä ihan nappi, ja sitä uskaltaa siis laittaa reilumminkin. Samoin ripauttaisin sormisuolaa vähän rohkeammin, eivätkä nämä ihanat fudge-kuutiot, jotka löysin kaupasta olleet myöskään liian makeita.


Suolakinuskilla täytetyt miniomenapiiraat
(noin 15 kpl)

rahkavoitaikina
4  3/4 dl  vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
2,4dl voita
1,2dl rahkaa

täyte
4 3/4 dl omankuutioita (Granny Smith)
2tl sitruunamehua
1/2tl kanelia
0,6dl sokeria
2tl vehnäjauhoja

fudgekaramelleja tai 
valmiita Fudge Chunks -kuutioita
sormisuolaa

voiteluun kanamuna



Sekoita taikinaa varten kuivat aineet, ja lisää joukkoon käsin painellen kylmä voi. Sekoita joukkoon rahka, ja jatka taikinan vaivaamista. Kaada taikina hyvin jauhotetulle alustalle, ja vaivaa sitä lisäten joukkoon jauhoja tarvittaessa. Taikina on pehmeää, mutta helposti työstettävää. 

Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi palaksi ja taittele sitten taikina neliöksi. Käännä taikinaneliö, ja kauli uudestaan. Taittele taas neliöksi, laita muovipussiin ja siirrä taikina jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. 

Kuori ja pilko omenat, ja sekoita joukkoon muut täytteen aineet. 

Kauli taikina ohueksi levyksi ja esimerkiksi juomalasin avulla paina pyöreitä piirakkapohjia irti taikinalevystä. Siirrä ympyrät leivinpaperilla vuoratulle pellille, ja lisää ympyröiden päälle kaksi teelusikallista täytettä. Ripottele päälle fudgekuutioita ja ripaus suolaa. Nosta päälle kanneksi toinen taikinaympyrä ja painele reunat haarukalla kiinni. Tee päälle viilto veitseillä ja voitele kananmunalla. Paista pienet piirakat 220 -asteessa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja nauti!


Nämä ovat kyllä hyviä, ja pääsevät varmasti kokeiluun uudemman kerran! Mutta tuo nimi, ei oikein tunnu pieni käsipiirakka hyvältä suomennokselta? :)

tiistai 6. tammikuuta 2015

Pirteitä värejä ja kuvioita


Kyllä nyt olen niin iloinen, kun ihan ensimmäistä kertaa osallistuin Koukussa Kortteihin -sivuston haasteeseen Leimaillaan ja väritellään haasteeseen. Tällä kertaa haasteessa piti käyttää WOJ:n leimaa ja kortin piti olla luonnoksen mukainen tai sisältää ainakin tietyt elementit siitä. 

Yksinkertaisuus ei kyllä sovi kuvailemaan tätä korttia, mutta nämä Fancy Pantsin paperit olivat nyt vain vailla toistensa seuraa :) Syystä tai toisesta kaivan tämän WOJ:n leimasimen esiin aina alkuvuodesta, ehkä se on sitä kevään kaipuuta. Leimakuva väritetty ProMarkereilla, papereiden reunat ressattu ja päällä ohuesti gessoa. Roiskin vielä vähän ruskeaa maalia työhön, ja siinäpä se :) Tosin tuon viirinauhan olisin voinut tehdä jostain toisesta paperista tai teipistä, mutta näin nyt tällä kertaa.

Tästä on hyvä aloittaakin työt tälle vuodelle, huomenna siis paluu arkeen :)
 Hyvää loppiaista sinulle ja kiva, kun piipahdit täällä minun blogissani!

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Lunta tulvillaan


Täällä saatiin nauttia valkeasta joulusta, mutta viikolla lumipeitteet muuttuivat jäätiköiksi. Muutamaan päivään ei pienen lomalaisen kanssa edes viitsinyt mennä ulos, mutta nyt pari päivää ollaan päästy taas nauttimaan lumileikeistä. Meidän leikit vain eroaa toisistaan, pojan mielestä lumeen täytyy hyppiä ja syöksyä vähän väliä, ja itse ottaisin ehkä vähän rauhallisemmin :)


Samalla, kun lumi peitti kaikki valkeaan verhoon, oli taas hyvä kuvailla yhdessä apulaisen kanssa pihaa ja vaikeaa on olla suunnittelematta samalla tämän vuoden puutarhahommia... Tuohon hiekkalaatikon viereen toivoisin saavani pojalle oman, pienen kasvilavan ja muutama omenapuu olisi myös haaveissa.


Terassin vieressä nurmialue on aika kuiva, ja viettää jo alaspäin kohti jyrkkää rinnettä. Tähän haaveilen suihkulähdettä, jonka ympärillä olisi jokin pikkupuu, ruusuja ja perennoja. Paikka on melko tuulinen, joten jotain täytyy keksiä vielä suojaksi.


Rinteen alapuolella on meidän varsinainen nurmialue, ja siitä iso osa saa ollakin nurmikolla. Haluan, että pihalla on tilaa leikkiä ja pelata, mutta ehkä tänne mahtuisi tuohon puuvajan viereen perennapenkkejä. Pihan toiseen reunaan metsäpuutarhan taakse luulen sijoittavani kasvimaan tai -lavat. Tämä on yksi pihamme alueita, joka on vielä vanhaa metsänpohjaa, eli sen työstämiseen tarvitaan kyllä muutakin kuin omat voimat ja lapio. Onneksi on vielä aikaa suunnitella ennen kaivuutöiden aloittamista :D

lauantai 3. tammikuuta 2015

Uuden vuoden alussa


Ehdinpäs askartelemaan tämän vähän sekalaisen kortin, ja olen mukana P*skiksen bingossa rivillä tähti, toistoa ja ompeleita. Oli myös kiva yllätys, kun arpaonnetar oli minua suosinut edellisessä haasteessa, kiitos vain kovasti :) Silppulaatikosta paperit, ja koristeena vähän kaikenlaista. Kortista jäi lopulta uupumaan jotain, kun muutin lennosta suunnitelmaa, mutta aika ok näinkin.

Täällä on joululomailtu ahkerasti, ja vielä on jäljelläkin muutama lomapäivä. Tuntuu, että pitkästä aikaa loma on ollut lomaa: en ole tarttunut työasioihin (vaikka varmaan olisi pitänyt), ja muutenkaan en ole jaksanut murehtia kaikesta, mitä pitäisi tehdä. Sen sijaan olen katsonut päivällä elokuvia, kun lapsi nukkuu, herkutellut, ulkoillut, nauttinut ystävien seurasta ja tuumaillut tulevaa vuotta. Lupauksiahan voi tehdä monenlaisia, eri asia mitkä oikeasti sitten tulee pidettyä. Sen vuoksi olen miettinyt, mitä toivoisin tältä tulevalta vuodelta: mitkä asiat vuoden päästä olisivat vielä mielessä ihanina hetkinä ja kokemuksina, ja miten arki olisi ehkä vielä toimivampaa.


Ensimmäisenä mieleen tuli tämä asioiden suunnittelu, jossa olen aika hyvä. Innostun ja haluaisin olla monessa mukana, mutta sitten kun tulee hetki tehdä asiat oikeasti, jätän väliin. Tänä vuonna ehkä on toisin, ja pidän sormet ristissä, että jaksan toteuttaa ideoitani :) Tämä kuva on muuten kaksi vuotta vanha, otin sen siskon yllyttämänä, kun Arabialla oli jokin kattauskilpailu. Arvaa osallistuinko? 


Oma puutarha on ollut haaveissani todella pitkään, ja nyt olemme asuneet tällä tontilla kolme vuotta. Monta projektia on aloitettu, kuten tämän kuvan metsäpuutarha. Monta asiaa on vielä mietteissä, ja suunnitteilla on ruusutarhaa, istutusalueita ja hyötypuutarhaakin. Katsotaan, mitä kevät ja kesä tuo tullessaan tänä vuonna.


Ruoanlaitto ja leivonta ovat minulle erittäin rakkaita harrastuksia, mutta varmasti arkiruoka on se, johon pitäisi jaksaa enemmän keskittyä. Meillä syödään arkisin kotona yksi lämmin ateria ja viikonloppuisin kaksi, mutta ruokasuunnittelusta voisi olla hyötyä. 



Askartelut, käsityöt ja kortteilu ovat minulle tärkeitä harrastuksia, mutta viime vuoden lopulla tuntui, että ideat on loppu ja taidot kadoksissa. Ehkä pikkuhiljaa taas pääsen vauhtiin, ja yritän myös kokeilla uusia asioita.


Omien haaveiden lisäksi jokaiseen päivään kuuluu kodinhoito, halusipa tai ei. Syntymäpäivien ja joulun jälkeen pojan huone kaipaa järjestelyä, kun moni uusi tavara ei ole vielä löytänyt paikkaansa. Samoin vaatteita ja muuta tavaraa on vailla majapaikkaa. Viime vuonna onnistuin jo aloittamaan kodin järjestelyä, ja meiltä pääsi uuteen kotiin paljon tavaraa, tänä vuonna varmasti jatketaan.


Ja se kaikkein tärkein on tietenkin tässä, meidän ikioma kolmevuotias! Kaikki, mitä täällä tehdään, menee kyllä aina hänen ehdoillaan, ja silloin ei äidin suunnitelmat aina toteudu. Ei edes hyvät sellaiset :) 

Tällaisia sekalaisia ajatuksia täällä tammikuun alussa :) Kortin valmistumisen jälkeen kaivoin yhdet suunnitelmat laatikosta, ja nyt ajattelin lähteä toteuttamaan niitä. Siispä, oikein hyvää uutta vuotta sinulle! Olen niin onnellinen tästä(kin) rakkaasta harrastuksesta!