sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulututtaa

Eilen oli Vaasassa joulunavajaiset ja-markkinat. Me olimme tiiviisti kotosalla ja vähän järjestelimme huushollia, kun viikolla ei oikein ehdi tähän aikaan vuodesta. Sen verran kuitenkin jouluttaa, että illaksi tein meille vähän pikkujouluherkkua, kun Mies palasi kotiin työreissulta.


Nämä ihanat mukit ostin viime vuonna Säde-liikkeestä Vaasasta, ja olen kyllä näihin niin ihastunut. Perinteisen (valmis)glögin kaveriksi tein piirakkataikinasta tällaisia lusikoita, joiden kanssa söimme jokirapuherkkua ja aurajuustotahnaa. On muuten nopeaa ja hyvää, ja aika hauskaakin pikkupurtavaa!

Glögin kanssa itse pidän erityisesti jostain suolaisesta, tai esimerkiksi piparkakun ja juuston yhdistelmästä. Mies pitää kuitenkin tuhdista suklaakakusta, ja koska olen onnellinen Hyvää joulua -keittokirjan omistaja, pääsi sieltä kokeiluun ihana joulubrownie. Suklaata ja piparkakkua, oli kyllä hyvää! Jos sinulle on mieluista kaupan piparkakkusuklaa, kannattaa kokeilla! Tuo Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin uusi kirja on kyllä muutenkin ihanan raikkaita reseptejä ja vinkkejä pullollaan, itse pidän kirjasta kovasti. 

Lisäksi tein muutaman joulutortun, lähinnä pikkumiestä silmällä pitäen. Mutta eipä nekään häntä houkuttaneet, joten kun miehen kanssa herkuteltiin, hän söi jälkiuunileipää vieressä :) Ei ole (vielä) makean perään ollenkaan.

Oikein hyvää ensimmäistä adventtia sinulle!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Synttäreiden suunnittelua


Meidän pieni poikamme täyttää joulukuun alussa kolme vuotta, ja täällä kovasti pähkäilen jo juhlia tarjoiluista koristeluihin. Jotain jouluista, mutta kuitenkaan ei liikaa... Yllä olevassa kuvassa viime vuoden kahvipöytää. Suolaisena on juustoja keksien kanssa ja pitsakierteitä, makean puolella taas luumupiirakkaa, kaakaomuffineita, cookie popseja ja muutama muukin laji. Kakun koristeluun olin ihan tyytyväinen, mutta itse kakku ja monet muut tarjottavat olivat aika kamalia. Tai no ei, mutta päätin, että teen suuren osan tarjottavista vieraiden erityisruokavalioiden mukaan. Eli maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta. Tänä vuonna unohdan moiset, ja leivon ihan vehnäjauhoista. Kakunkin :) Keksitään sitten erityisruokavalioihin jotain muuta sopivaa.


Tähän väliin on hyvä lisätä kuva (viime) viikonlopun herkkuaamupalasta: itsetehtyä kirsikkahilloa paahtoleivällä. Äitini kirsikkapuusta tuli aika hyvä sato, ja minullekin liikeni osa kirsikoista. Keitin yhden satsin hilloa (ei siitä montaa pikkupurkkia tullut) ja pari pussia odottelee pakkasessa vaikka piirakaksi pääsyä. Tämä oli ensimmäinen purkki hilloerästä, jonka maltoin avata... :) Yksi purkki taitaa päätyä V:n juhlatarjoiluihin täytteeksi.

Ja loppuun on kyllä pakko jakaa vielä tämä (yli)hyvä (eikä mitenkään ajankohtainen) vinkki kirsikankivien poistamiseen:


- ihan perus kuorimaveitsi. Lähtee kyllä pelkkä kivi, ja kirsikat pysyvät ehjinä. Oli helppoa, tosin tämä kuva on otettu silloin elokuussa... :)

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kettu ja kolme väriä


Päätinpäs näin marraskuun kunniaksi ehtiä osallistua P*skikseenkin :) Eli värihaaste oli luvassa, vihreää, ruskeaa ja sinistä piti työstä löytyä. Omassa kortissani värit löytyvät noista ja vähän ekstrana sitten lisätilpehööristä. Nyt jännittää, onko tämä kuva oikeasti näin huonolaatuisen näköinen, kun nyt näin kirjoittamisvaiheessa näyttää. Kuva on otettu aika hämärrässä, mutta en kyllä nyt tiedä, miksi kuva on noin rakeinen... Kuvankäsittely ei kyllä ole mun vahvuuksia :)

Tämän kettuleimasimen hamstrasin syksyn alennusmyynneistä. Ajattelin, että meidän pojan kolmevuotisjuhliin tästä voisi iloa useammassakin muodossa, mutta katsotaan nyt miten äiti jaksaa ja ehtii askarrella ennen juhlia :)

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kohta on taas joulukalenteri(suklaan) aika

Joka vuosi sitä odottaa innoissaan, että pääsee avaamaan suklaakalenteria, ja joka vuosi saa todeta, että kalenterisuklaa on kyllä aika kamalaa. Sama maku löytyi mielestäni, kun kaupasta tarttui Pirkka-merkin maitosuklaanapit. Käyn aika harvoin K-kaupoissa, ja nämä leivontaan tarkoitetut napit olivat minulle ihan uusi tuttavuus Suomessa. Makuina löytyi tumma-, maito- ja valkoinen suklaa, ja koska kaapissa odotti Englannista tuomani tummat suklaanapit, päädyin tähän maitosuklaaversioon.


Cookie-resepti on tuttu vanha ohje, jolla tulee mielestäni ihania keksejä, kannattaa kokeilla! Mutta näiden nappien maku oli kyllä aluksi pettymys. Yllätyksekseni paiston jälkeen napit maistuivat kekseissä oikein hyviltä, joten nyt olen miettinyt, pitäisikö joulukalenteri-suklaatkin paistaa uunissa :)


Kuviin pääsi ihana Nicolas Vahén puinen alusta, jonka sorruin ostamaan syyslomareissulla. Tosin en ilmeisesti ihan ollut sisustusliikkeen vakioasiakkaan oloinen, kun myyjä minua tuijotti kassalla hetken ja kysyi sitten reippaasti: "Ai siis halutako sä ostaa tuon?" :) Ja kyllä, ehdottomasti halusin.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Terassi valmiina talveen


Rakensimme taloomme takaterassin kaksi vuotta sitten. Mallin ideoimme itse, ja olen tähän kyllä todella tyytyväinen. Metsän puolella terassin kaide sai korkeamman pergolamaisen osan, ja ulkopuolella kasvaa nyt kaksi alppikärhöä kohti pylväitä. Muutaman vuoden päästä ne ehkä näkyvät jo terassillekin :)


Mies on tunnollisesti siirtänyt grillin ja sohvaryhmän talvisäilöön, ja ruokailuryhmä on seinänvierustalla turvassa talvelta. Kaikki terassin kalusteet ovat polyrottinkia, mutta olemme ne laittaneet kuitenkin talveksi suojaan, kun tilaa löytyy. Tyhjänä terassi tuntuu tosin aika kalsealta. Terassin lattia on komposiittia, ja väri on kyllä ihana! Prismasta löysin Konstsmiden ledivalot, jotka mies kietoi tuonne pergolapylväisiin. Näissä onkin ihana tuo kirkas muovikupu, ovat todella kauniit pimeällä.


Terassin valoina meillä on kolme tavallista varastovaloa. Lähetin miehen rakennusvaiheessa hakemaan valoja, ja iskin mukaan kuvan. Varoittelin, että voivat olla kalliit, mutta paljastuikin, että hinta oli reilusti alle kympin kappale :) Nuo valot kyllä sopivat kauniisti tänne terassille. Kaarevassa reunalaudassa on vielä ledivalot, jotka valaisevat terassin askeleen alempana olevaa osaa.


Ja jos uskaltautuu kurkkaamaan terassilta metsänreunaan, on näky aika sekava: ihanaa metsikköä ja keskeneräinen rinne :) Tästä kulmasta rinteen keskeneräisyys näkyy selkeästi, mutta onpahan jotain, mihin keväällä heti ryhtyä pihalla. Metsikössä näkyy kaksi alppiruusua, jotka ovat viihtyneet tuolla oikein hyvin, ja kasvaneet paljon kahdessa vuodessa. Ostin ne kaksi vuotta sitten syksyllä Plantagenin alesta, ja vähän jännitti, kuinka ne lähtevät kasvamaan. Kuvan keskellä oleva "pieni" kuusi on jo reilu neljä metriä korkea, ja sen taakse olen tehnyt varsinaista metsäpuutarhaani. Luulen, että tuo kuusi kyllä saa lähtöpassit, sillä se on niin suuri. Tilalle voisi istuttaa ehkä kapeampia havupuita... Onneksi on talvi aikaa suunnitella :)

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Liimaa ja maalia (aika söpösti)


Lähipiirissä on syntynyt pieniä ihania poikia, ja tarvetta vauva- ja ristiäiskorteille siis ilmaantui. Koska olen täysin vastuuton korttiaskartelija, ei minulla tällä hetkellä ole varastossa juurikaan mitään kortteja. Joten tällä viikolla olen näitä pyöritellyt tuolla pöydällä. 
                        

Tähän ensimmäiseen korttiin pääsi tuo iänkaikkinen Magnolian tossuleimakuva, mutta kyllähän se nyt vaan on niin kiva näissä vauvakorteissa, eikös...? :) Kruunupaperi Magnoliaa, kukat Priman. Ja tadaa, koristeet on kuulkaas aivan omin käsin askarreltuja, eikö ole hienoja! Piirtoheitinkalvolle levitin EriKeeperiä ihan sormella, ja annoin kuivia. Siihen päälle sitten akryylimaalia, ja taas kuivatus. Ja käytössä on tällaisia ihania lastuja. Idea on aivan mahtava, eikä alkuunkaan oma. Ohje löytyy Ihana-lehdestä, numeroa en nyt muista.
 

Samalla tein vielä kaksi vaaleansinistä korttia, joiden saajat olivat mielessä. Siksi toisessa on aika perinteisiä ristiäiskortin elementtejä, ja toiseen löytyi sitten vähän äidin lempisävyjä.

Tällaista täällä, nyt nauttimaan marraskuisesta päivästä,
 on hyvää aikaa suunnitella yhtä jos toistakin :)