Kaksi vuotta sitten kahdestaan - Kanaria 1/2

Olen tällä lomalla käynyt läpi vanhoja kuvia, en ole teettänyt paperikuvia tai kuvakirjoja pariin vuoteen. Niinpä monet ihanat hetket ovat vain kuvina koneella, ja nyt yritän kovasti saada niitä teetettyä. Näitä Kanarian kuvia oli tarkoitus jakaa täällä jo silloin, kun vuonna 2018 lähdimme matkaan, mutta tässä teille nyt vähän meidän kuvamuistoja.

Lähdimme matkalle suoraan Vaasasta, ja lapsen ensimmäinen lentomatka sujui hyvin. Söimme koneessa illallisen, ja hetkisen kuluttua hän nukkui koneessa loppumatkan. Olimme etukäteen puhuneet, että pitää herätä keskellä yötä, ja koska meillä oli matkalaukku, hänen pitäisi kävellä itse. Ja kaikki sujui yöllä todella hienosti, hän oli kyllä todella reipas viisivuotias.

Meidän hotelli oli Maspalomas Princess, ja valinta oli kyllä onnistunut. Koska olimme ensimmäistä kertaa kauempana lomalla kahdestaan, ja tiesin, että olin itse todella väsynyt ja uupunut, oli mukavaa, että hotellin alueelta löytyi niin paljon ihmeteltävää. Leikkipaikka, ihanat allasalueet, puutarhapolut ja minigolf rata käytiin läpi päivittäin.

Lisäksi lapsi ihastui näihin kilpikonniin, ja olisi viettänyt loputtomasti aikaa niitä seuraten. Samoin hän viihtyi hotellin puutarhassa, ja samalla äiti sai ihastella mm. näitä kauniita kiinanruusuja. Hotellissa oli samaan aikaan paljon ihmisiä, mutta silti siellä oli rauhallista. Sää tosin ei varsinaisesti suosinut, mutta me olimme sitkeästi uimassa pilvisestä säästä huolimatta.

Meillä oli siis All Inclusive-paketti, ja se kyllä osoittautui hyväksi. Lapsi on aika tarkka syömisistään, ja nyt oli hyvä, kun sai rauhassa etsiä niitä omia suosikkejaan laajasta valikoimasta. Samalla hän sai käydä tutussa ravintolassa, siitä tuli rutiini päivään eikä tarvinnut jännittää, missä syödään.

Hotelli valikoitui myös siksi, että tiesin siellä olevan paljon puuhaa meille. Muutamana päivänä kävelimme kuitenkin rannalle muutaman kilometrin matkan. Lapsi ei aiemmin ole ollut valtameren äärellä, ja isot hiekkadyynit jo olivat hänestä kovin mielenkiintoisia. Ostimme myös lähikaupasta sangon ja lapion, ja kyllä hän niillä rannalla jaksoikin leikkiä ♥

Erityisen pilvisenä päivänä lähdimme käymään Palmitos Parkissa, eli läheisessä eläintarhassa. Sielläkin mielenkiintoisinta lapsen mielestä oli kilpikonnat, joita hän hotellillakin ehti ihastella. 

Meidän loma siis oli rentoutumista, uimista ja ennenkaikkea yhdessä olemista, ja kaiken murheen keskellä se oli todella mukavaa vaihtelua ja irtiotto arteen ja kaikkeen uuteen. Kirjoittelen vähän lisää tuosta meidän hotellista ihan omaan postaukseensa. 

Millaista on vuoroviikkovanhemmuus?

Kirjoitin edellisessä postauksessa, että tänä vuonna vietän talviloman ilman lasta. Monen muun asian lisäksi erityisesti vanhemmuus mullistui eron yhteydessä. Muistan hyvin, miten musertavalta tuntui ensimmäisenä syksynä eron jälkeen olla erossa pojasta kokonainen viikko ja kun hänet eskarista haki, tuntui että viikossa oli tullut uudet leikit, uudet naarmut, uudet parhaat jutut, uudet lempiruoat ja -laulut. Ja joka kerta kurkkua kuristi, kun en ollut niitä hetkiä ollut elämässä ja näkemässä.

Ensimmäisenä syksynä ajalehdin päivästä seuraavaan. Niillä viikoilla, kun poika oli minulla, arki pyöri arkisten asioiden ja rutiinien ympärillä, ja samalla piti olla valmis myös tukemaan lasta surussa ja uudessa tilanteessa. Mutta niinä viikkoina, kun poika oli isällään, kaiken muun lisäksi oli jatkuva ikävä lasta kohtaan. Monen ruuhkavuosien kadehtima oma aika ei kyllä ollut kovin positiivissävytteistä.

Eipä sillä, ei minulla ainakaan ollut ylimääräistä energiaa unettomuuden vuoksi lapsiviikoillakaan, ja tukiverkostoni oli kyllä korvaamaton. Vanhempani ja sisareni sekä ystävät auttoivat jaksamaan koko tuosta sumuisimmasta ajasta. 

Pikkuhiljaa, kun kriisivaiheesta pääsin eteenpäin, löytyi uusia ilonaiheita sekä lapsiviikoista että pikkuhiljaa myös niistä viikoista, kun olin yksin uudessa kodissani. Aluksi opettelin pyytämään ystäviä seurakseni, lukemaan tai katsomaan vaikka jotain uutta, mielenkiintoista sarjaa. Pakotin itseni lenkille, etten olisi itkenyt sisällä kokonaisia vapaapäiviä. Raastava ikävä muuttui erilaiseksi ja lapsikin toki kasvoi hieman suuremmaksi.

Muistan vieläkin, kun kierrän läheisiä lenkkipolkuja, kuinka pääsin aluksi talon nurkalle, kun itku jo tuli. Sitten muutaman kuukauden kuluttua itku tuli ehkä vartin jälkeen, ja lopulta, melkein vuosi erosta, kiersin koko lenkin itkemättä. Ja silloin pikkuhiljaa aloin taas oikeasti suunnitella ja odottaa tulevaa, sekä lapsen kanssa että myös niillä viikoilla, kun lapsi ei minulla ole. Mutta ikävä, se on edelleen olemassa.

Jos vuoroviikkovanhemmuuteen tai eroon liittyvät asiat ovat ajankohtaisia, suosittelen lukemaan esimerkiksi Väestöliiton nettisivuja. Sivustolta löytyy paljon tukea elämän eri kriisivaiheisiin, myös esimerkiksi parisuhteen kriiseihin.

Ja vaikka tällä hetkellä elämässäni on kaikki hyvin, ja osaan nauttia tästä loma-ajasta,  ei vuoroviikkoäidin ikävä kyllä ole helpottanut.

Talviloma kotona - 5+1 helppoa ja edullista ideaa

Minun oli pitkään hyvin vaikea nauttia lomasta, kun poika ei ole minun kanssani. Olen ihan tietoisesti yrittänyt opetella ajattelemaan, että minulla kuitenkin on oikeus lomaan ja se voi olla myös mukavaa. Aluksi kun tuntui, että siitä tuli huono omatunto. 

Kahtena viime vuotena olemme viettäneet talvilomaviikon pojan kanssa kahdestaan. Toissa vuonna olimme viikon Maspalomasissa, Kanarialla, ja viime vuonna vietimme osan lomasta Vuokatissa. Tänä vuonna poika on talviloman isänsä kanssa, ja kun miehellä ei ole lomaa, on minulla tiedossa lomapäiviä omassa seurassa.

Mietin, millaisia asioita haluaisin ehkä tehdä, mutta huomasin, että nyt taitaa olla tarvetta vain nauttia kiirettömistä päivistä ja tehdä juuri niitä asioita, jotka siinä hetkessä tuntuvat hyvältä. Ainakin yritän nukkua hyvät yöunet ja päästä liikkumaan mahdollisimman usein. Samalla minulla on toiveena jatkaa säästökuukautta siinä mielessä, että en aio käyttää ylimääräistä rahaa nyt tähän talvilomaviikkoon. Säästökuukaudesta voit lukea lisää täältä. 

Listasin ideoita kuitenkin lomajutuista paperille, ja ajattelin jakaa tämän listan myös sinulle. Nämä ideat toimivat varmasti myös yhdessä lasten kanssa.

Kirjastovierailu ja lukeminen

Ehdin todella harvoin käydä Vaasan pääkirjastossa, mutta nyt ajattelin talvilomaviikolla käydä siellä. Kirjavalikoima on suurempi kuin meidän lähikirjastossa, ja ehkä voisi saada joitain uusia lukuvinkkejä. Olen lukenut nyt Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta-kirjasarjaa, ja kaipaisin jotain muuta. Osa kirjoista on ollut hyviä, mutta kyllä sarjaan on mahtunut mielestäni monta vähän ei niin hyvääkin teosta.

Keittiössä puuhailu ja yhteiset ruokailut

Leivonta ja ruoanlaitto, nämä ovat kyllä lempiaiheitani, oli sitten loma tai arki. Mutta esimerkiksi itse tehdyt sämpylät tai pitsa ovat helppotekoisia ja edullisia, ja mukavaa puuhaa lastenkin kanssa. Me leivomme usein näiden lisäksi yhdessä pullaa tai erilaisia keksejä, kannattaa kokeilla vaikka tätä cookies-reseptiä. 

Lomalla voi kuitenkin olla enemmän aikaa myös ruoanlaittoon, ja itse ajattelin kokeilla ainakin jotain uutta pataruokareseptiä. Olisi mukavaa saada myös illallisvieraita loman kunniaksi, voisi vaikka nauttia raclette-illallisen. Toisaalta minulla on ainakin yksi pastaresepti kokeiltavana, joten voisi viettää italialaisteemaistakin iltaa. Vapaaehtoiset vieraat voivat siis ilmoittautua :) 

Tässä vinkkejä suolaisiin leivonnaisiin:

- valkosipulinen rosmariinipataleipä

- kanaflatbread

-sipuligalette

- tomaattipiirakka vuohenjuustolla ja pestolla

Pelien pelaaminen

Meillä pelataan säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisia lauta- ja korttipelejä, ja loma-aikana varsinkin pidempikestoisille peleille on enemmän aikaa. Toisaalta, harvoin arjessa on aikaa pelata myöskään konsolipeliä tms., joten saattaa olla, että tämän loman aikana täytyy jotain pitkästä aikaa kokeilla. Välillä pelaan lapsen kanssa Switchillä, mutta ne ovat sitten enemmän lapsille suunnattuja pelejä. Kaikenlaisia pelejä saa lainattua myös kirjastosta, ja voihan yhdessä viettää vaikka lautapeli-illan.

Elokuvailta tai suosikkisarjamaraton

Mikäänhän ei estä pitämästä elokuvahetkeä vaikka keskellä päivää, erityisesti sadesäällä. Itse mietin, että voisin katsoa joitain Outlander-jaksoja edelliseltä kaudelta, uusi viides kausi alkaa Ylellä 26.2. HBO:lla olisi muutama mielenkiintoinen sarja: His Dark Materials, The Magicians ja A Discovery of Witches. Näistä kahta viimeistä olen katsonut jonkin verran, ja pidän niistä molemmista. Ehkä ihan kaikkea en viikon aikaan ehdi katsoa :)

Valokuvien läpikäyminen

Minulla on tämä kyllä häpeällisen huonolla tolalla. Eron ja muuton jälkeen en ole juurikaan teettänyt mitään kuvia. Ajattelin, että tekisin valokuvakirjat, ja pikkuhiljaa teettäisin kuvia, sillä haluaisin tehdä niistä skräppialbumin. Tässä ei nyt kyllä auta haukata liian suurta palaa, vaan miettiä tämä huolella. Muuten taitaa olla vuosikausien kuvat sekaisin jossain laatikossa. 

Spa day

Hiusten värjäys, kasvonaamio ja jalkakylpy, nämä kaikki voisivat olla oman hemmotteluhetken ensimmäiset askeleet. Mutta rauhallinen saunahetki, rentouttavaa musiikkia ja pehmeä kylpytakki voisivat vielä tuoda tähän pientä luksusta. On mukavaa rauhassa hoitaa kauneusrutiineita, joita arjen keskellä joutuu tehdä usein vähän kiirellä. 

Näillä suunnitelmilla siis ensi viikon talvilomaa kohden!

Ystävänpäivän pinkit blondiet

  

Olen käyttänyt vaaleanpunaista rubysuklaata lähinnä koristeena leivonnassa, mutta nyt ystävänpäivän kunniaksi halusin kokeilla tehdä jotain erilaista. Minulla oli jo valmiiksi levyllinen vaaleanpunaista suklaata kotona, ja viime viikon Tukholman matkalta mukaan tarttui rubysuklaanappeja. 

Kokeilin netistä tutkailla erilaisia leivonnaisia, ja päädyin mukailemaan tätä ohjetta blondies-leivonnaisista. Blondie on siis samantyyppinen leivos kuin brownie, mutta valmistetaan valkosuklaasta. Tähän minun versioona tulee sekä valko- että rubysuklaata.

Taikina

220g voita

2dl sokeria

2 munaa

1tl vaniljasokeria

2,5dl jauhoja

3/4 tl suolaa

145g sulatettua valkosuklaata

150g rubysuklaanappeja

Kuorrutus

100g sulatettua ruby-suklaata

Lämmitä uuni 180 asteiseksi, ja vuoraa 20cm*20cm kokoinen vuoka leivinpaperilla. Sulata voi ja anna jäähtyä hetken. 

Sekoita kulhossa voi, sokeri, munat ja vaniljasokeri. Sekoita hyvin joukkoon sulatettu suklaa, ja lisää jauhot sekä suola. Kääntele suklaanapit taikinaan.

Levitä taikina vuokaan ja paista noin 25 minuuttia.Minulla ei ole sopivan pientä vuokaa, joten paistan blondiet ja browniet isossa uunivuoassa, jonka toiseen päähän laitan tyhjän uunivuoan. Blondiet saavat jäädä kosteaksi sisältä, joten paistoaikaa kannattaa seurata ja kokeilla kypsyyttä tikulla.

Jäähdytä blondiet. Sulata rubysuklaa varovasti esimerkiksi mikrossa ja levitä jäähtyneen blondielevyn päälle. Leikkaa sopiviksi paloiksi. Minä tein omistani leivoksia, ja pursotin leikatuille paloille hieman keraa. Lopusta sulatetusta suklaasta tein sydänkoristeita, tosin osa niistä näyttää kissoilta.

Oikein hyvää ystävänpäivää sinulle!

Talvinen raclette-ilta lasten kanssa

Muutaman talven ajan vanhempani ovat pyytäneet meitä viettämään luokseen raclette-iltaa. Joskus olemme kokoontuneet lasten kanssa, joskus ilman ja tällä kertaa meitä oli paikalla viisi aikuista ja neljä lasta. 

Tällä kertaa kokoonnuimme racleten ääreen jo tammikuussa. Äitini oli ottanut lapset jälleen hyvin huomioon, ja mukaan tarjoiluihin pääsivät myös ehkä ei niin perinteiset nakit ja lihapullat, ja pannulla paistui hienosti pienet munakkaat lapsille, jotka juustosta eivät niin välittäneet.

Me aikuiset kuitenkin söimme kaikki juustoa, ja mukaan lautaselle pääsi joukko erilaisia kasviksia. Niitä paistettiin joko grillissä lihojen seurana, tai pannulla. Raclette-grillissä pystyy paistamaan raakaa lihaa, mutta myös erilaiset suolatut kinkut toimivat hyvin kuumalla levyllä paistettuna.

Rasvainen ja täyteläinen juusto saa hyvän parin raikkaista kasviksista ja perunasta, suolaisesta lihasta ja etikkaisista lisäkkeistä, kuten hillosipuleista tai suolakurkuista. Raclette-ilta on kyllä mukava ja helppo tapa viettää aikaa yhdessä talvi-iltana. Ja toimii hyvin myös nyyttäri-idealla.

Helpot ja perinteiset viherkasvit

Minulla on ollut viherkasveja asunnossa pitkään nyt vähän siellä sun täällä. Sain joulun jälkeen vanhempieni luota tämän ihanan Artekin ritiläpenkin, joka itseasiassa on ollut minun työpöytänä ihan pienenä lapsena. Nyt se sai kunnian päästä olohuoneeseeni, ja viherkasvit löysivät heti paikkansa ikkunoiden läheisyydestä.

Osa viherkasveista pääsi jo aiemmin "uudelle" kukkapöydälle, kun kollegani pelasti kaksi vanhaa metallofonia ja minä sain toisen näistä ihanuuksista. Kovin isoja ruukkuja tähän ei mahdu, mutta pidän näistä kahdesta uusvanhasta huonekalustani kovasti. 

Jos uudet huonekaluni ovat kotiutuneet ja löytäneet paikkansa, samaa ei voi sanoa kaikista viherkasveistani. Onneksi äitini ja siskoni ovat innokkaita ja taitavia viherpeukaloita, joten saan aina uusia pieniä alkuja edesmenneiden tilalle. Täällä taloudessa vain sitkeimmät selviävät!

Mutta jos kaippaat helppohoitoisia viherkasveja, tässä kolme (kestävää) kasvivinkkiä:

Anopinkieli

- minulta löytyy sekä tätä pidempää että alemmassa kuvassa näkyvää matalaa. Pitkät anopinkielet olen ostanut itse noin kymmenen vuotta sitten, ja pienempi on alunperin äidiltäni.

Kultaköynnös

- mustassa ruukussa on uusin taimistani, sillä kultaköynnöstä minulla ei ole ollut hetkeen. Katsotaan, miten tämä viihtyy. Istutin sen tähän ihanaan, Sisiliasta tuomaani ruukkuun.

Posliinikukka

- vasemmalla kuvassa oleva posliinikukka viihtyy erityisesti, kun sen paikkaa ei vaihda. Näin olen ainakin itse huomannut. Joskus olen saanut posliinikukkani kukkimaankin, mutta tämä on vasta nyt innostunut kasvamaan. 

Ja nämä ihanat, vihreät ruukut! Nämä ovat Bergs Potterin ruukkuja, jotka olen ostanut vaasalaisesta Tittimadii-pop up -liikkeestä. Näitä löydät ainakin tästä linkistä.  Nämä ovat ihan lemppareitani ylemmän kuvan mustan ruukun kanssa. Ja viherkasvit, varsin hurmaavia ovat nekin.