Aloitteleva sienestäjä ja hyviä vinkkejä

Retkeily, mestässä kuljeskelu ja erityisesti sienestys ovat helppoja tapoja irtaantua arjen kiireestä ja mieli väkisinkin rauhoittuu. Edellisessä postauksessa aiheena oli metsässä samoilun ja sienestyksen positiiviset vaikutukset omaan jaksamiseen ja mielialaan.

Voisin viettää metsässä tuntikaupalla aikaa, ja tutkiskella ympäristöä. Samalla tietenkin varmuus ja sienituntemus on vähän kehittynyt, vaikka hyvin varovaisesti vielä sieniä uskallan mukaani kelpuuttaa. Tässäpä siis muutama ajatus aloittelevalta sienestäjältä sinulle.

Lähde sienimetsälle kokeneen sienestäjän kanssa.

Saat hyviä vinkkejä niin paikan, sienilajien kuin käsittelynkin suhteen.

Opettele tunnistamaan muutamia sienilajeja kerrallaan.

Itse uskallan nyt kerätä rouskuja, tatteja ja suppilovahveroita. Ei kovin laaja lajikirjo, mutta näitä löytyy hyvin ja ovat monikäyttöisiä. 

Hyvät kengät ja vaatteet.

Metsässä on helppo kumartua ja tutkia sieniä ja puhdistaa sienet halutessaan valmiiksi, kun pääsee helposti liikkumaan ja kyykistymään. 

Sieniveitsi
Sienet on helppo puhdistaa ja siistiä metsässä.

 Muovipusseja tms. tarpeeksi eri sienilajeille.

Erilliset pussit ovat käteviä, koska silloin erilaisen käsittelyn tarvitsevat sienet ovat valmiiksi lajiteltuina. Ja hyvin ovat sienet säilyneet pusseissakin.

Ja tietenkin metsäreissulle tarpeeksi aikaa ja mahdollisesti kahvit mukaan 👌

Rouskut

Rouskut ryöpätään ilman kantta runsaassa vedessä, aika vaihtelee lajista riippuen. Ryöpätyt sienet huuhdellaan hyvin, ja säilötään suolaliemeen puhtaisiin lasipurkkeihin tai pakastetaan sopiviksi annoksiksi.

Jos rouskujen ryöppäys ei onnistu samana päivänä, 
säilyvät ne yön yli jääkaapissa runsaassa vedessä seuraavaan päivään.

Tatit
Itse haihdutan tateista veden pannulla, ja pakastan ne. 
Menevät näin pieneen tilaan.

Sienestyspäivän päätteeksi on hyvä idea varata kotiin laadukasta
 leipää tai pastaa herkutteluun!

Olisiko sinulla jotain helppoja vinkkejä sienestäjälle?

Erokriisi ja sieniunelmia

Puutarha ja luonto ovat aina olleet ihanan rauhoittavia elementtejä, mutta vuosi sitten kesän jälkeen huomasin taas nauttivani luonnossa olemisesta. Luulen, että erokriisi alkoi helpottaa, vaikka siihen menikin kauemmin, kuin olin etukäteen ajatellut. 

Sienestys on ollut haaveenani vuosikausia,mutta yksin metsässä kulkiessani tuntuu, että kaikki sienet, joihin törmäsin, olivat jotain myrkkysieniä. Metsäretkeily ei nyt kovin radikaalia eron jälkeistä toimintaa ole, mutta sitäkin hauskempaa. Viime syksynä pääsin sienimetsälle ystäväni kanssa, joka on sienestänyt enemmänkin.

Marjastan silloin tällöin, mutta sienestys, sen parissa aika vain hujahtaa. Kaksi tuntia menee tuossa tuokiossa, ja on ihanaa tutkia eteen tulevia sieniä. Tällä hetkellä uskallan kerätä tatteja ja rouskuja, ja suppilovahveroita, jos niihin törmää. 

Tänä syksynä oli ihana huomata, että sienestys tuottaa edelleen valtavasti iloa. Luulen, että viime syksyn metsäretket veivät ajatukset erosta lopullisesti eteenpäin ja aloin taas suunnitella omaa elämää. Hyvä sivusto erokriisistä on Väestöliitolla, suosittelen lukemaan, jos aihe on ajankohtainen. 

Itselläni tämä kulunut vuosi on ollut kyllä aivan huikea, joitain ajatuksia kirjoitin aiemmin Mun vuosi-postaukseen. 

Ja metsäretkeily, sitä en voi kun suositella kaikille! ♥

Pilkullista kermaa ja kirsikkahilloa

Syksyn satokausi on ollut elo- ja syyskuun parhaimmillaan. Omaa puutarhaa ei ole, mutta onneksi tuoreita kasviksia saa käsiin helposti kaupan lisäksi lähisuvun puutarhoista ja metsästä. Suklaakirsikat olivat kypsyneet muutama viikko sitten, ja keräilin niitä itselleni mukaan, kun kävin vanhempieni luona. Osa syötiin tuoreeltaan, ja muutamasta desistä tein pikaisesti hillon tähän kääretorttuun. Kerman joukkoon lisäsin Oreo-muruja, jotka tuovat mielestäni sekä rakennetta että makeutta. Ja samalla tietenkin hauskasti tekevät kermavaahdosta pilkullista.

Olen kokeillut muutamaa browniereseptiä, joihin on käytetty kirsikkaa, mutta ne eivät ole vetäneet vertoja perinteiselle Schwartzwaldin kakulle. Siispä nyt kokeiluun pääsi Maku-lehden resepti muutamalla muutoksella. Lopputulos oli kyllä ihanan makea ja samalla kuitenkin raikkaan kirpeä.

• Kääretorttupohja
• 4 munaa
• 1,75 dl sokeria 
• 1 dl mantelijauhoa
• 3/4 dl perunajauhoja
• 2 rkl kaakaojauhetta
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 
  
• Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat jauheet keskenään, ja nostele varovasti munasokerivaahtoon. Paista 225 -asteisessa uunissa 8-10 minuuttia.Kumoa pohja leivinpaperin päälle, jolle olet ripotellut sokeria. Irrota paistopaperi varovasti. 
• 
  
• Täyte
• 6 kpl Oreo-keksejä
• 2dl kermaa
• 2dl kirsikkahilloa
• 
  
• Vaahdota kerma, ja murusta joukkoon keksit. Levitä kääretorttupohjalle ensin hilloa ja sitten  reilu puolet kermasta. Kääri varovasti rullalle, ja nosta jääkaappiin tekeytymään.
• 
  
• Levitä kääretortun pintaan loput kermasta ja koristele haluamallasi tavalla. Minä tein tummasta suklaasta ohuita suklaalehtisiä ja lisäsin päälle suklaaseen kastettuja, tuoreita kirsikoita.