Pipariksi meni

Tiedätkö tunteen, kun kaikki asiat sujuvat kuin tanssi? Tänään ei täällä ole ollut sellainen päivä. Heräsimme pikkumiehen kanssa normaaliin aamuaikaan kuudelta, ja ryhdyimme leipomaan iltapäivän vieraille piirakkaa. Kun pistin vuoan uuniin, huomasin, että taikinaan menevät munat odottelivat vielä pöydällä. No, piirakka oli munattomuudesta huolimatta oikein maukasta ja maistuvaa.

Sen sijaan tämä kortti ei kyllä onnistunut ollenkaan. Mutta koska postauksia tulee nyt niin harvakseltaan, julkaisen tämän aivan puoliväkisin :) 

Magnolia-haaste kuului tällä kertaa ytimekkäästi:"Tilkkutäkki", ja ilahduin heti kovasti aiheesta. Niinpä leikkelin sekalaisia joulupapereita palasiksi, ja ajatus oli, että teen taustaan vain toiseen reunaan paloista koristeen. Pohjasta tulikin ihan kiva, kunnes päätin sitten leimata tuon tekstin oikeaan reunaan aivan vinoon. Minkäs teet. En jaksanut luovuttaa, vaikka tämä kortti ei taida päätyä lähetettävien korttien pinoon. Ja koska en ollut pohjaan tyytyväinen, ajattelin kokeilla tuota kultaista Pearl Makeriani, ja totesin taas, etten vieläkään osaa tehdä sillä sieviä helmiä. Toinen tilkkutäkkikortti odottelee pöydällä, ehkä se onnistuu paremmin.

Onnistumisen iloa odotellessa