tiistai 29. syyskuuta 2015

Oman puun omenat

Täällä Pohjanmaan alueella omenat ovat tänä vuonna menneet monella huonoksi, kun olen aiheesta keskustellut. Toukat ja omenarupi ovat vaivanneet puutarhojen omenasatoa, vaikka kovin laajaa gallupia en nyt aiheesta ole tehnyt. Vanhempieni (tärkein puutarhatietolähteeni) puutarhan kaikkien omenapuiden sato on tänä vuonna poikkeuksellisesti kiikutettu roskikseen, kun yleensä he itse puristavat omenoista tuoremehua. 


Siksipä riemu on ollut rajaton, kun meidän pihan (tällä hetkellä) ainut omenapuu teki ihan ensimmäisen satonsa. Huonokuntoisen, mutta sadon kuitenkin. Kaikista esittelykelposimmat omenat kerättiin puusta, ja huonoimmat menivät roskikseen. Ei näistä kovin suureellisia leipomuksia tehty tai soseita keitelty, mutta yhden piirakan ainakin sain tehtyä. 


Ja koska tiesin, että montaa kokeilua ei näillä omilla omenoilla tehdä, reseptiksi valikoitui äitini käyttämä "arkipiirakka"resepti. Helppoa ja hyvää siis.


Omenapiirakka

3 munaa
1dl sokeria
0,5dl maitoa
3dl jauhoja
1tl leivinjauhetta
50g sulatettua margariinia

4-5 omenaa ohuiksi viipaleiksi leikattuna

kanelia


Sekoita kaikki aineet keskenään. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Asettele omenaviipaleet taikinan päälle.
Ripottele päälle oman maun mukaan kanelia.

Paista 175 -asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Yksivuotiaalle


V:n pienin serkku täytti eilen jo yhden vuoden, ja sen kunniaksi askartelin kortin. P*skarteluhaasteessa tällä kertaa kortteiltiin luonnoksen mukaan, ja päätin kokeilla sitä tähän korttiin. Luonnos oli hauska, mutta jotenkin nämä Fancy Pantsin paperit tuntuvat aina niin kovin kuviollisilta. Siis juu, sitähän ne ovat, mutta en osaa oikein yhdistellä kuvioita ja värejä, ja lopputulos tuntuu aina sekamelskalta. Hiirulainenkin pääsi korttiin pitkästä aikaa, se on kyllä yksi suosikkileimakuviani.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Elokuisena iltana

Sateisesta ja kylmästä kesästä on varmasti riittänyt puhetta, mutta varmasti myös elokuun helteet saivat aikaan vipinää. Täällä työrintama alkaa aina sellaisella rytinällä, että kaikki muu tuntuu unohtuvan. Eräänä ihanan aurinkoisena iltana kuvailin kuitenkin pihalla kukkivia liljoja, ja nopeasta pyrähdyksestä sai kyllä lisävirtaa työviikkoon.


Liljapenkissä tänä vuonna ovat aivan kiitettävästi kukkineet viime vuonna istutetut liljat ja päiväliljat. Keväällä joukkoon pääsi Viherpeukaloilta tilattu puulilja 'Montego Bay', ja aika upea ilmestys se onkin oranssinsävyissään. Muut liljat jo ovat lakastuneet, mutta tämä kukkii vieläkin nyt syyskuussa.


Keväällä liljapenkkiin istutin myös miekkaliljoja eri sävyissä. Punaiset ovat jo aikalailla kukkineet, nyt on vuorossa hennon keltaiset gladiolukset. Nämä ovat niin kauniita, täytyy vaan näiden tueksi keksiä jotain katseenkestävää... 


Alapihalla, uudessa penkissä kasvaa myös ensimmäistä vuotta valkoinen tiikerililja 'Sweet Surrender'. Tämä on niin kaunis, ja on myös kukkinut jo monta viikkoa. Nyt vain jännittämään, miten puulilja ja tämä tiikerililja selviävät talvesta :)