perjantai 24. heinäkuuta 2015

Perjantaipurtavaa: kanaflatbread kaikilla herkuilla

Ihana ystäväin J kävi meillä kylässä jokin aika sitten, ja päätin kokeilla jotain suolaista leipomusta. Usein kesällä varsinaisten uunissa paistettavien syötävien tekeminen jää vähemmälle, mutta tänä kesänä lisälämpö tupaan ei ole ollut pahitteeksi :)


Pinterestissä näin ihanan kuvan kanaflatbreadista, jonka päälle tehtiin salaatti. Ja koska omista viljelylaatikoista jo sai salaattia ja jääkaapissa oli edellisenä päivänä grillattua kanaa, oli helppo kokeilla tätä reseptiä. Vähän tällainen hävikkiherkku siis, vaikka kaupasta sainkin ostaa avokadoa, pekonia ja kastikkeen aivan tätä varten :)

Idea on simppeli: pitsataikina (tai sellaisen minä tein), joka jaetaan kahteen osaan ja kaulitaan pitkulaisiksi levyiksi. Päälle tomaattikastike, ja haluamansa täytteet. Paistetaan, ja tämän jälkeen päälle lisätään salaatti ja kastike. Tätähän voi siis varioida loputtomasti.


Pohjataikina
(ohje Myllyn Paras)

1,5dl vettä
1/3pkt hiivaa
0,5tl suolaa
2rkl öljyä
n. 3dl durumvehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, ja lisää muut aineet.
Alusta taikina ja kohota kaksinkertaiseksi.
Kauli taikinasta kaksi pitkulaista leipästä leivinpaperin päälle.
Kohota, täytä ja paista 250-asteessa noin 12 minuuttia.

Täyte
tomaattikastiketta
kypsää kanaa
mozzarellaa

Salaatti
salaattia oman maun mukaan
(minulla oman maan itämaista salaattisekoitusta)
tuoretta korianteria
1-2 avokadoa
2-3 tomaattia
2-4 viipaletta paistettua pekonia
tuoretta chiliä pieneksi pilkottuna
ranch-kastiketta

Paistamisen jälkeen lisää päälle salaatti ja kastike, 
ja leikkaa sopiviksi paloiksi.



Tästä tuli kyllä kertaheitolla yksi suosikeista, seuraavaksi ajattelin kokeilla vähän vähemmillä täytemäärillä ja lisätä salaattia enemmän.. :)
Mukavaa perjantaita sinulle!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Kesäromantiikkaa

Makuuhuoneemme on minun sitten joskus -listalla. Sitten joskus teen sängynpäädyn. Sitten joskus mietin, millaisen päiväpeiton haluan. Sitten joskus tilaan haaveilemani maton tänne. Sitten joskus keksin, mitä haluan tuolle tapettiseinälle laittaa. Sitten joskus. Olemme asuneet nyt kolme ja puoli vuotta talossamme, ja vasta näitä kuvia katsoessani huomaan, kuinka kalsealta makuuhuoneemme oikeastaan näyttääkään. Yhden seinän kukkatapetti on minulle mieluinen, mutta sen vastapainoksi kaipaisin vähän rouheutta.


Kesän kunniaksi makuuhuoneessa on vaaleanpunainen pellavakappa, ja tuo H&M homen vaaleanpunainen pussilakanasetti on edelleen yksi suosikkejani. En ole kovin romanttisen sisustuksen ystävä, mutta jotenkin kesäisin tänne makuuhuoneeseen tuo vaaleanpunainen hiipii. Tuo yöpöydällä oleva tekstiprintti on tulostettu täältä


Seinällä olevaan ritilään vääntelin keväällä oksasta unisiepparin, ja sain äidiltäni vanhat pitsiverhot käytettäväksi tähän tarkoitukseen. Silloin keksin, että kesäksi voisi ommella pitsipäällysteiset tyynyt, sitten joskus. No, yhtenä sateisena lomapäivänä vihdoin kaivoin ompelukoneen esiin ja surautin nämä tyynynpäälliset valmiiksi. Jotenkin ihanan mummomaiset.


Siskoni löysi minulle Facebook -kirpputorilta kaksi vanhaa penkkiä. Ne pitäisi vielä maalata, ja sitten toinen niistä toivottavasti sopisi tuohon sängyn jalkopäähän. Tulisi mukavaa vastapainoa vanhasta penkistä näille Ikean suoraviivaisille kalusteille. Sitten joskus. 


keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Aurinkoinen terassi ja muuripenkki

Tänä kesänä ei kovin montaa kertaa ole terassilla oltu kastumatta litimäräksi. Yhden käden sormilla voi laskea myös ne kerrat, kun olemme jaksaneet kantaa sohvan pehmusteetkin esille varastosta. Taitaa olla jokaisena aurinkoisena päivänä :) Kasvit ovat olleet koetuksella, myös terassilla. Vettä ja kylmyyttä, siinä yhdistelmä, joka ei aina takaa parasta lopputulosta. Toisaalta, eipä ole montaa kertaa tarvinnut kastella kukkapenkkejä.

Ruukuissa terassilla iisoppia (siemenestä kasvatettu), minttua ja basilikaa.
Basilikoista osa paleltui kesäkuussa juhannuksen aikaan :)
Haaveilin talvella tuuheista yrttiruukuista, joista osan ajattelin siirtäväni uuteen pergolakatokseen (sille pitää ilmeisesti keksiä nimi...). Ei ole kovin tuuhea, minttu tosin sitkeästi kasvaa. Iisopit ajattelin siirtää syksyllä kasvimaata reunustamaan, mutta ei nyt ole vielä sitä kasvimaata, jota reunustaa.


Heinäkuun lapsena uskon kuitenkin vankasti Suomen kesään, ja jotain lisäpiristettä kaipasin terassille. Tässä ei toki muutenkaan kovin montaa kertaa ehdi löhöillä, pikkumies pitää siitä huolen. Mutta sään salliessa olemme (muina kesinä) syöneet usein täällä terassilla aamupalat, lounaat ja iltaruoat. Tilasin mrs&mrs -verkkokaupasta terassille ihanan House Doctorin mustavalkoisen aurinkovarjon, jonka reunassa on vielä kaunis pykänauha, ja alemman kuvan Blossomin muovimaton. Molemmat alennuksessa ja olen näistä löydöistäni kyllä niin iloinen!



Pelargoniat, Miehen suosikkikesäkukat, ovat pahoittaneet mielensä sateista.

Terassiamme ympäröi kahdelta sivulta muuripenkki, jonka olen omin kätösin kaksi vuotta sitten kasannut. Ja toki on sen näköinenkin, mutta persoonallisuus, se on päivän sana :) Osa kasveista on nyt penkissä kolmatta kesää, osa on istutettu viime kesänä ja jotain lisäyksiä olen tehnyt vieläkin. Ja varmasti tulee tämä penkki muuttumaan. Mutta kierretään nyt terassi vastapäivään, niin näet, mitä penkeissä tällä hetkellä kasvaa. 


Terassille johtavien portaiden vieressä kasvaa kartiovalkokuusi, jonka juurella on muurikelloa. Nämä ovat viime vuonna istutettuja. Seuraavaksi penkissä kasvaa nyt syysleimua ja harjaneilikkaa, molemmat äidiltäni saatuja. Keväällä penkissä kasvaa muutamia idänsinililjoja, ja hetki sitten leikkasin ukkolaukkojen varret pois. 


Muuripenkin nurkauksessa kasvaa japaninjaloangervoja, jotka olen istuttanut penkin valmistuttua vuonna 2013. 


Japaninjaloangervojen vieressä kasvaa viime syksyn alelöytöni, isotähtiputki 'Abbey Road'. Kesti kauan, ennen kuin siinä näkyi elonmerkkejä tänä vuonna, mutta hengissä näyttää olevan. Kukkimaan ei taida ehtiä kuitenkaan. Olin ajatellut siirtää isotähtiputken muualle, mutta vahvistukoon nyt tässä kohtaa rauhassa. Penkkiä reunustamaan olen istuttanut viime syksynä kaksi keijunkukkaa, 'Green Spice'. Vähän yllätyin, että selvisivät talvesta.


Tämä kuva ei nyt ehkä ole edustavin, mutta ukonhatut ja karpaattienkellot (molemmat äidiltäni) vaativat pikaisen tukiratkaisun. Ei niinkään kauniin :) Ukonhatut ovat tässä kasvaneet kaksi kesää, ja viihtyvät todella hyvin. Karpaattienkello on istutettu viime kesänä. Reunassa kasvaa myös maksaruohoa, joka sitkeästi ilmestyy paikalle joka vuosi. Taustalla näkyy omenapuun juurelle viime vuonna perustettu liljapenkki.


Penkin päässä, lähellä toista sisäänkäyntiä, kasvaa pioneja. Alunperin näitä edelliskesän alelöytöjä oli kolme, mutta yksi ei ilmeisesti pitänyt viime talven kylmistä sateista. Tämän piti olla kiinanpioni 'Karl Rosenfeld', mutta en nyt ole aivan varma. 


Kolmannen pionin paikalle, portaiden oikealle puolelle, istutin nyt alennuksesta ostamani hurmesilkkiheinätaimet. Toivotaan, että ne viihtyvät tällä paikalla. Heiniä minulla ei juuri olekaan istutteinuina. Hurmesilkkiheinä on mielestäni kauniin värinen.


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Takapihan rinnepenkki


Ennen aurinkoisia päiviä kuvailin viime keskiviikkona pihalla. Mies otti kameran reissuun mukaan loppuviikoksi, joten uudempia kuvia ei ole. Muutamassa päivässä tässä rinteessä on tapahtunut iso muutos, ja toki verrattuna viime vuoteen moni kasvi on hyvässä kasvuvauhdissa. Viime vuonna siis ahkeroin enemmänkin rinteen parissa. Tervetuloa kulkemaan alas meidän takapihan rinnepenkin vierustaa :)


Rinnepenkin oikeassa reunassa kasvaa maksaruohoja ja rönsyansikkaa. Istutin nyt keväällä sinne lisäksi loistosalviaa, ruusujuurta ja punakärsämöä. Loistosalvia taitaa kohta kukkiakin, mutta ansikkaa jouduin siirtämään, ja se on nyt vähän kärsineen oloinen.


Rinteen oikeassa alareunassa on lamohietakirsikkaa. Ei taida vain olla paras paikka tälle kasville, ei oikein pääse oikeuksiinsa. Yläreunan vaaleanpunainen juhannusruusu ei tässä kuvassa vielä kuki, nyt viikonloppuna nuput aukesivat kauniisti.


Keskivaiheilla rinnettä on isompia kiviä, ja joskus on tarkoitus jatkaa terassilta portaita tästä kohtaa alapihalle. Nyt tässä on komeamaksaruohoa, jalopähkämöä, tulilatvaa ja ketoneilikkaa. Tätä osaa en kaivanut kokonaan ylös viime vuonna, ja sen kyllä huomaa rikkakasvien määrästä. Taitaa olla tämän kohdan siistiminen vielä edessä tämän kasvukauden lopussa ja ehkä täytyy kehitellä jokin tuki perennoja varten.


Isojen kivien jälkeen rinteessä on melko hupaisa maksaruohovyöhyke. Siis tuo on ihan käsittämättömän rehevä. Joukossa on montaa eri maksaruoholajia, kuvailen niitä kun rupeavat kukkimaan. Lisäilin vielä joukkoon pikkulaukkoja, joten lopputulos on vähän sekava :) Yläreunassa on kaksi lamoherukkaa, jotka ovat lähteneet todella hyvin kasvuun.


Vasemmassa reunassa on hopeahärkkiä, seppelvarpua ja erilaisia havuja. Tämä kohta on kesken, ja vielä näkyy nuo viime vuonna rakennetut kehikotkin hakkeen alta. Muutamaa kasvia täytyy siirtää, tehdä vielä yksi lokero tuonne kivikkorinteen reunaan ja sitten tämä alkaa olla kasvua vaille valmis. Ja olisihan se kiva, että jokin aina kukkisikin, nyt tuntuu vain olevan vihreää joka paikassa. 

Ei vielä ihan valmista.. jos nyt koskaan  tuleekaan :)

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Mikä voisi olla parempaa kuin jäätelö?

No ainakin itsetehty jäätelö keksikupissa. Pinterestistä bongasin alkukesästä näiden keksikuppien ohjeen, ja uusimmassa Leivotaan -lehdessä oli myös ihana resepti. Tarkoituksena oli saada V:n kummitäti perheineen meille kylään, mutta virukset ja muut muuttivat suunnitelmia. Keksikupit olin jo tehnyt, ja koska meidän pikkuruiseen pakastimeen (se onkin ihan toinen tarina) ei mahtunut enää mitään, oli pakko tekaista myös jäätelö näille kaveriksi. On muuten lohdullista, että ennen satokautta jo meidän pakastin on täynnä... Tosin yhden laatikon täyttää jäätelökoneen astiat, mutta kuitenkin. Tarvitsen uuden pakastimen.


Keksikupit tein ihan lehden ohjeella, ja niitä tuli 12kpl. Toisin kuin ohjeessa, kokeilin levittää taikinan muffinssipellin takapuolelle. Tämä oli nyt ensimmäinen vedos, ja kuten huomaa, laitoin vähän liikaa taikinaa. Mutta siis, muffinssipeltiä voi käyttää myös väärinpäin. Ja hyvin lähti irti! Lisäksi taikinasta paistui pellillinen cookieita, joten olisi näitä keksikuppeja tullut enemmänkin. Jos ei halua tehdä keksikuppeja, on mielestäni parempi cookietaikina tämä munaton versio.

Jäätelönkin ajattelin tehdä ensin lehden ohjeella. Lainattuani äidiltäni jäätelökoneen, löysin ohjevihkosesta todella helpon jätskiohjeen, joten vaihdoin lennosta siihen. Ei mitään keittelyitä, sopi tällä kertaa minulle. Tässä kuitenkin tämä keksikuppien ohje. Pitkästä aikaa jaksoin kokeilla tällaista näpertelyä, ja kyllä se niin on minun juttuni:) 

Suklaiset keksikupit
(alkuperäinen ohje Leivotaan 4/2015)

1,2dl sokeria
1,2dl fariinisokeria
1tl vaniljasokeria
2munaa
6,5-7dl vehnäjauhoja
200g margariinia
150g rouhittua suklaata

Sekoita kaikki aineet taikinaksi, ja laita se jääkaappiin lepäämään puoleksi tunniksi.

Voitele muffinnipellin alapuoli, ja taputtele taikina kupposiksi kolojen päälle. Laitoin itse vähän enemmän taikinaan pohjaan, jos se olisi lähtenyt valumaan.

Paista kupposia 10-15minuuttia 175-asteisessa uunissa. 

Anna jäähtyä, ja irrota varovasti muoteista. 


Keksikupeissa vaniljajäätelöä, rouhittuja cashewpähkinöitä ja kinuskikastiketta. Ei huono :)

Mukavaa ja kesäistä sunnuntaipäivää sinulle!