Kukkavalaisin (tai sitten ei)

Eräänä kesäpäivänä keksin, että haluan työhuoneeseen uuden valaisimen. Tai itse asiassa makuuhuoneeseen, mutta Mies ei vielä idealle täysin lämmennyt. Niinpä pikainen kysely, ja paljastui, että mummolan vintillä oli tallessa minun ja sisarusten vanhat varjostimet. Kiikutin kotiin tämän kuvan ihanuuden, johon äitini on jo parikymmentä vuotta sitten ommellut uuden päällisen. 

Päällinen siis irti, mustaa suhumaalia pintaan ja vielä kun mies käväisi Clas Ohlsonilla nappaamassa lampun ja johdon, oli valaisin valmis. Ja kyllä se ainakin omaa silmää kovasti miellyttää tuolla työhuoneessa (kuvan ollessa vähintäänkin hämäräperäinen...). Tällaisia valaisimia on näkynyt paljon blogeissa ja lehdissä, joten mitenkään oma idea tämä ei ole. Mutta kaunis silti kaikessa yksinkertaisuudessaan. Siskolle maalasin vastaavan varjostinkehikon pinkiksi, ja hän teippaili omaansa washiteippejä koristeeksi. Tuli aika upea siitäkin!

Työhuoneen takaseinä ainakin odottelisi uutta maalia, edellisen asukkaan hopeiset perhoset ovat kyllä häätöuhan alla. Samoin vierassänky olisi tarkoitus vaihtaa sohvasängyksi, ja sen päälle olisi tulossa valokuvaseinä. Mutta nämä suunnitelmat ovat olleet kehitteillä jo pari vuotta, hiljaa hyvä tulee. Samalla yritän miettiä hyvää paikkaa tuolle skräppipaperitelineelle. Se on kyllä oikein viehättävä tuossa tason päällä... :)